Wikipedia

Ius soli

oikeus maan kansalaisuuteen niille, jotka syntyvät maassa

Ius soli (myös jus soli, suom. "maaperän oikeus") on oikeus maan kansalaisuuteen niille, jotka syntyvät maassa. Sen vastakohtana on ius sanguinis. Ius soli -periaatteella kansalaisuuden saavat automaattisesti kaikki maassa syntyneet ihmiset vanhempien kansalaisuudesta riippumatta, kun taas ius sanguinis -periaatteella kansalaisuuden saa automaattisesti vain, jos jompikumpi vanhemmista on maan kansalainen.[1]

  Ius soli käytössä
  Rajoitettu Ius soli käytössä
  Ius soli lakkautettu

Käyttö muokkaa

Ius soli on pääperiaatteena muun muassa Argentiinassa, Brasiliassa, Kanadassa, Jamaikassa, Meksikossa, Pakistanissa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. Yleensäkin Ius soli on erittäin yleinen käytäntö Amerikan kaksoismantereella, kun muualla päin maailmaa se on harvinaisempi.[1]

Ius soli -periaatetta on aikaisemmin noudatettu puhtaasti myös muun muassa Australiassa, Irlannissa ja Uudessa-Seelannissa, mutta nykyään nämä maat vaativat sen, että edes toisella vanhemmista on pysyvä oleskelulupa maassa.[2] Saksassa on nykyään vastaava laki, mutta maa toteutti aikaisemmin ius sanguinis -periaatetta, joten nykyisin sen voidaan sanoa lähentyneen kansalaisuusperiaatteissaan ius soli -periaatetta.[3]

Intia ja Malta ovat taas maita jotka aikaisemmin käyttivät ius soli -periaatetta, mutta ovat myöhemmin siirtyneet käyttämään ius sanguinis -periaatetta.[4]

Ongelmat muokkaa

Ius soli johtaa kuitenkin usein käytännön ongelmiin. Kriitikoiden mukaan on ongelmallista muun muassa karkotustapauksissa. Laki mahdollistaa myös niin kutsutun "kansalaisuusshoppailun", jossa köyhien maiden asukkaat pyrkivät saamaan varakkaan maan kansalaisuuden lapselleen synnyttämällä lapsensa siellä. Tämä on yksi syy siihen, minkä takia monet teollisuusmaat ovatkin muuttaneet kansalaisuuslakejaan.lähde?

Keskustelu Yhdysvalloissa muokkaa

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että lakia voidaan muuttaa, koska sen periaatteet on kirjattu Yhdysvaltain perustuslakiin. Nämä vahvistettiin korkeimmassa oikeudessa vuonna 1898 Yhdysvallat vastaan Wong Kim Ark -tapauksessa, jossa korkein oikeus linjasi, ettei ius soli -periaatetta voi rajoittaa kuin vain ulkomaalaisten diplomaattien ja Yhdysvaltain kanssa sodassa olevien maiden kohdalla.[5]

Vuonna 2018 presidentti Donald Trump uhkasi lopettavansa syntyperäisen kansalaisuuden myöntämisen ius soli -periaatteella presidentin määräyksellä, mutta tämä katsottiin mahdottomaksi.[6][7]

Ius solia toteuttavat maat ja alueet muokkaa

Ilman rajoituksia muokkaa

Maa Tarkennuksia Kaksoiskansalaisuus Lähde
  Antigua ja Barbuda Taattu perustuslaissa [8][9]
  Argentiina Pätee myös Falklandinsaarilla, joiden Argentiina katsoo kuuluvan itselleen. Argentiinan kansalaisuudesta ei ole mahdollista luopua. [8][10]
  Barbados Taattu perustuslaissa [8][11]
  Belize Taattu perustuslaissa [8][12]
  Bolivia [8]
  Brasilia Vaatii, että ulkomaalaiset vanhemmat eivät työskentele oman maansa palveluksessa, kun lapsi syntyy [8][13]
  Kanada [8][14]
  Tansania Tansanian kansalaisuus lakkaa 18-vuotiaana, ellei luovu muista kansalaisuuksista [15][16]
  Tšad valinta Tšadin kansalaisuuden tai vanhempien asemasta pitää tehdään 18-vuotiaana [17][18][19]
  Chile Vaatii, että ulkomaalaiset vanhemmat eivät työskentele oman maansa palveluksessa, kun lapsi syntyy [8][20]
  Costa Rica Vaatii rekisteröitymisen Costa Rican hallituksen kanssa ennen kuin täyttää 25 vuotta [21]
  Kuuba [8]
  Dominica Taattu perustuslaissa [8][22]
  Ecuador [8]
  El Salvador [8]
  Fidži Vanhemmat eivät saa olla ulkomaalaisia diplomaatteja. Myös löytölapset, joiden uskotaan syntyneen Fidžillä, mutta vanhemmat ovat jääneet tuntemattomiksi, lasketaan syntyperäisiksi Fidžin kansalaisiksi [23]
  Grenada [8]
  Guatemala [8]
  Guyana [8]
  Honduras [8]
  Jamaika Taattu perustuslaissa [8][24]
  Lesotho Taattu perustuslaissa [25]
  Meksiko Pätee myös Meksikon lipun alla seilaaviin sota- ja kauppalaivoihin [8][26]
  Nicaragua [8]
  Pakistan [27]
  Panama Taattu perustuslaissa [8][28]
  Paraguay [8]
  Peru Rekisteröinti vaaditaan 18-vuotiaana [8]
  Saint Kitts ja Nevis [8]
  Saint Lucia [8]
  Saint Vincent ja Grenadiinit [8]
  Amerikan Samoa Amerikansamoalaiset ovat syntyessään Yhdysvaltain kansalaisia, mutta kyseessä liittovaltion tuomarin linjaus eikä maan korkein oikeus ole ottanut tapausta käsittelyyn. Lain mukaan Amerikan Samoa on ainoa paikka, jossa syntyneet lapset eivät ole automaattisesti Yhdysvaltain kansalaisia. [29][30][31]
  Trinidad ja Tobago Taattu perustuslaissa [8][32]
  Tuvalu Edellyttää, että henkilö on syntynyt Tuvalun alueella nykyisen perustuslain tultua voimaan [33]
  Yhdysvallat Perustuslain 14. lisäys määrää, että "kaikki Yhdysvalloissa syntyneet tai kansalaisuuden saaneet ja sen lainkäyttövaltaan kuuluvat henkilöt ovat Yhdysvaltojen ja sen valtion kansalaisia, jossa he asuvat". Ilmaisu "sen lainkäyttövallan alainen" sulkee pois ulkomaalaisille diplomaateille ja lapsille, jotka ovat syntyneet vihollisen joukkoihin, jotka osallistuvat Yhdysvaltain alueiden vihamieliseen miehitykseen [34][35]
  Uruguay Taattu perustuslaissa [8][36]
  Venezuela Taattu perustuslaissa [8][37]

Rajoitetuksia muokkaa

Lukuisissa maissa, jotka käyttivät ennen ius solia kansalaisuusperiaatteenaan, on lakia muokattu ulkomaalaisten vanhempien osalta. Näissä maissa vaaditaan nykyisin, että kansalaisuuden saamiseksi edes jommallakummalla vanhemmalla kuuluu olla pysyvä oleskelulupa tai vanhempien maassaoloajalle on asetettu raja. Maan perässä on päivämäärä, milloin lainmuutos on astunut voimaan.

Maa Tarkennuksia Lähde
  Australia Maassa syntynyt henkilö sai 20.8.1986 lähtien Australian kansalaisuuden syntymästä vain, jos vähintään yksi vanhempi on Australian kansalainen tai hänellä on pysyvä asuinpaikka, tai kun hän asuu Australiassa kymmenen ensimmäisen vuoden ajalta riippumatta heidän vanhempansa kansalaisuudesta [2]
  Bahrain Ulkomaalaisen isälle syntyneet lapset, joilla on voimassa oleskelulupa, jotka ovat syntyneet Bahrainissa, ovat oikeutettuja kansalaisuuteen [38]
  Kambodža Vuonna 1996 Kambodža muutti lakia myöntämällä kansalaisuuden ainoastaan Kambodžassa laillisesti asuville ulkomaalaisten vanhempien lapsille, jotka ovat syntyneet maassa [39]
  Kolumbia Kolumbiassa syntynyt lapsi on maan kansalainen, kun yksi vanhemmista on Kolumbian kansalainen tai hänellä on laillinen asuinpaikka massa [8]
  Dominikaaninen tasavalta Perustuslakia muutettiin 26. tammikuuta 2010. Tarkastuksessa laajennettiin vuoden 2004 siirtolaislain määritelmää - joka jätti kansalaisuuden ulkopuolelle sellaiset henkilöt, jotka olivat syntyneet "kauttakulkumatkalla" mukaan lukien "ulkomailla asuvat" (mukaan lukien henkilöt, jolla on vankeusrangaistus ja paperittomat työntekijät [40][41][42][43]
  Egypti Pätee vain, jos lapsi on läytynyt Egyptistä eikä tämän vanhemmista ole tietoa [18]
  Ranska Mikäli lapsi on syntynyt Ranskassa, asuu maassaan 18. syntymäpäivänään ja tämän ensisijainen asuinpaikka on Ranskassa, voi saada kansalaisuuden automaattisesti [44]
  Saksa Lapset, jotka ovat syntyneet 1. tammikuuta 2000 Saksan maaperällä, ja joiden vanhemmista väh. toinen on oleskellut maassa laillisesti 8 vuotta ja omaa lapsen syntymähetkellä pysyvän oleskeluluvan, saavat Saksan kansalaisuuden. [3]
  Kreikka Kreikan kansalaisuuslakiin perustuvien aikaisempien ja historiallisten kansalaisuuslainsäädäntöjen lisäksi vuoden 2004 Kreikan kansalaisuuslain säännöksissä todetaan, että "Kreikan alueella syntynyt henkilö voi saada syntymästään Kreikan kansalaisuuden, jos hän ei hanki samalla ulkomaalaista kansalaisuutta tai kansalaisuus on tuntematon [45][46]
  Hongkong Hongkongin suvereniteetin siirtämisestä heinäkuusta 1997 lähtien useimmat poliittiset oikeudet ja kelpoisuudet, useimpien etuuksien saamiseen myönnetään pysyvälle asukkaille kansalaisuudesta riippumatta. Vastaavasti Kiinan kansantasavallan kansalaiset, jotka eivät ole pysyviä asukkaita (kuten Manner-Kiinan ja Macaon kansalaiset), eivät ole oikeutettuja näihin oikeuksiin ja etuoikeuksiin. Peruslain mukaan kaikki alueella syntyneet Kiinan kansantasavallan kansalaiset ovat alueen pysyviä asukkaita ja heillä on oikeus oleskeluun Hongkongissa [47][48][49]
  Iran Iranissa syntyneille ulkomaalaisille myönnetään kansalaisuus, jos toinen tai molemmat vanhemmat itse ovat syntyneet Iranissa [50]
  Irlanti Lakia muutettiin 1. tammikuuta 2005 siten, että vähintään yksi vanhemmista on Irlannin kansalainen; tai Britannian kansalainen; asukas, jolla on pysyvä oleskeluoikeus Irlannissa tai Pohjois-Irlannissa; tai maassa laillsesti asuva, jolla on asuinpaikka, joka asuu kolmessa viimeisen neljän vuoden aikana maassa (pois lukien opiskelijat ja turvapaikanhakijat) [2]
  Luxemburg Luxemburgissa syntynyt henkilö on automaattisesti Luxemburgin kansalainen, jos vähintään yksi hänen vanhemmistaan on syntynyt myös Luxemburgissa. Ne jotka ovat keskeytyksettä asuneet Luxemburgissa vähintään viisi vuotta välittömästi ennen kansalaisuuden hakemuksen jättämistä, ja jos vähintään yksi heidän vanhemmistaan on asunut keskeytyksettä Luxemburgissa vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen syntymäänsä. Muut kuin Luxemburgissa syntyneet vanhemmat saavat maan kansalaisuuden automaattisesti, kun he ovat täyttäneet 18 vuotta edellyttäen, että he ovat asuneet keskeytyksettä Luxemburgissa viimeiset 5 vuotta ja vähintään yksi heidän vanhemmistaan on asunut keskeytyksettä Luxemburgissa vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen syntymäänsä [51][52]
  Intia Muutettu jus solia 3. joulukuuta 2004 laittoman maahanmuuton torjumiseksi naapurimaasta Bangladeshista. Jus solista oli jo asteittain luovuttu Intiassa vuodesta 1987 lähtien. Vuodesta 2020 lähtien Intiassa syntynyt henkilö on automaattisesti maan kansalainen, jos vähintään yksi vanhempi on jo kansalainen ja toinen vanhempi on kansalainen tai laillinen maahanmuuttaja. Nämä toimenpiteet toteutettiin suurelta osin Bangladeshista suunatun laittoman maahanmuuton takia [53]
  Malesia Malesiassa syntynyt henkilö, joka on syntynyt 16. päivänä syyskuuta 1963 tai sen jälkeen ja vähintään yhdellä vanhemmista on Malesian kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka lapsen syntyessä, on automaattisesti Malesian kansalainen lähde?
  Mongolia Mongoliassa syntynyt henkilö ulkomaalaisille vanhemmille, joilla on voimassa oleva oleskelulupa, voi hakea Mongolian kansalaisuutta täyttäessään 16 vuotta. Lapsi joka on syntynyt Mongolian alueella, ja joiden vanhemmpien kansalaisuus ei ole tiedossa, voi saada Mongolian kansalaisuuden [54]
  Marokko Marokossa syntynyt henkilö, jonka maahantulo on laillista, voi rekisteröityä Marokon kansalaiseksi kahden vuoden ajan ennen aikuisikää [55]
  Namibia Namibiassa syntynyt namibialaisiin vanhempiin tai ulkomaalaisten lapsi, joka asuu Namibiassa, on automaattisesti Namibian kansalainen
  Uusi-Seelanti Uudesta-Seelannissa syntynyt henkilö voi hankkia Uuden-Seelannin kansalaisuutta 1 . tammikuuta 2006 jälkeen vain, jos vähintään yksi vanhempi oli Uuden-Seelannin kansalainen tai omaa pysyvän asuinpaikan massa, mikä pätee myös Australian kansalaisiin [2][56]
  Portugali Portugalissa syntynyt lapsi, jolla ei ole toisen maan kansalaisuutta, on Portugalin kansalainen. Myös ulkomaalaiset, jotka eivät ole palvelleet kotimaataan syntymähetkellä, on syntyperäinen Portugalin kansalainen, jos henkilö ilmoittaa haluavansa olla portugalilainen, ja jos toinen vanhemmista on oleskellut Portugalissa laillisesti vähintään viisi vuotta ennen lapsen syntymää [57]
  Etelä-Afrikka Etelä-Afrikasta maan kansalaisille tai pysyvästi asuville henkilöille myönnetään automaattisesti Etelä-Afrikan kansalaisuudesta 6. lokakuuta 1995 lähtien [2]
  Espanja Espanjassa ulkomaalaisille vanhemmille syntynyt lapsi voi hankkia Espanjan kansalaisuutta, jos kummallakin vanhemmalla on pysyvä asuinpaikka ja laillinen kotipaikka Espanjassa lapsen syntymähetkellä lähde?
  Sudan Ennen 1994 syntynyt henkilö saa Sudanin kansalaisuuden syntymähetkellä, jos hänen isänsä syntyi Sudanissa. Jos hänen isänsä ei syntynyt Sudanissa, hän voi pyytää ministeriöltä Sudanin kansalaisuutta [58]
  Taiwan Jokainen Taiwanin kansalaisuuden omaavien vanhempien lapsi, myös ulkomailla asuva, voi saada Taiwanin kansalaisuuden syntyessään. Lapsia, jotka ovat syntyneet Taiwanissa kansalaisuudettomille vanhemmille tai joilla on tuntematon sukupuoli, pidetään syntyessään Taiwanin kansalaisina [59]
  Thaimaa Thaimaa sovelsi puhdasta jus soli -järjestelmää ennen vuotta 1972. Burmasta tuleva laittoman maahanmuuton vuoksi kansalaisuutta koskeva lakia muutettiin siten, että molemmat vanhemmat asuisivat laillisesti ja asuivat Thaimaahan vähintään viisi vuotta, jotta heille myönnettäisiin Thaimaan kansalaisuus. Lisäksi jus soli -jäsenyydestä peräisin oleva Thaimaan kansalaisuus voi olla Thaimaan kansalaisuuden poissulkemista erilaisissa olosuhteissa (kuten ulkomailla asuvien), mikä ei koske ihmisiä, joilla on Thaimaan kansalaisuus jus sanguinisin vuoksi. [60][61][62]
  Tunisia Tunisiassa syntyneet henkilöt ovat syntymä hetkellä kansalaisia, jos heidän isänsä ja isoisä ovat syntyneet Tunisiassa. Lisäksi henkilön on ilmoitettava, ennen kuin hän tulee aikuiseksi (20 vuotta), että hän haluaa olla Tunisian kansalainen [63]
  Britannia 1. tammikuuta 1983 lähtien vähintään yhden vanhemman on oltava Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen tai hänen on oltava laillisesti maassa tai lapsen 10. vuosipäivänä riippumatta heidän kansalaisuudesta lähde?

Ius solista luopuneet valtiot muokkaa

Nämä maat ovat aikaisemmin käyttäneet kansalaisuusperiaatteenaan ius solia, mutta vaativat nykyisin että edes toisella vanhemmista on maan kansalaisuus. Maan perässä on päivämäärä milloin lainmuutos on astunut voimaan.

  •   Malta (Muutti kansalaisuusperiaatetta jus sanguineksi 1. elokuuta 1989, koska se myös rajoitti oikeuden moninkertaiseen kansalaisuuteen)[64]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Jus soli | Definition, Citizenship, & Facts Encyclopædia Britannica. 11.1.2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Mancini, JoAnne (September 2008). "'Citizenship Matters': Lessons from the Irish citizenship referendum". American Quarterly 60 (3): 575–599. American Quarterly. doi:10.1353/aq.0.0034. 
  3. ↑ a b Becoming a German citizen by birth Federal Ministry of the Interior and Community. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  4. ↑ 30+ countries offering Birthright citizenship or Jus soli Citizenship by Investment Journal. 31.10.2018. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  5. ↑ United States v. Wong Kim Ark National Constitution Center. 2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Fact-checking Trump's claims about birthright citizenship PBS NewsHour. 30.10.2018. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Illing, Sean: Can Trump end birthright citizenship? We asked 10 legal experts. Vox. 30.10.2018. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Culliton-Gonzalez, Katherine: Born in the Americas: Birthright Citizenship and Human Rights (pdf) (s. 135–136) Harvard Human Rights Journal. 2012. Arkistoitu 2018. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Antigua and Barbuda 1981 Constitution constituteproject.org. 1981. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Habib, Javier I.: Report on Citizenship Law: Argentina (pdf) European University Institute. 2016. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Constitution of Barbados (pdf) University of the Virgin Islands. 2002. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Belize Constitution Georgetown University Political Database of the Americas. 2006. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Brazil 1988 (rev. 2017) Constitution constituteproject.org. 1988. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Citizenship Law of Canada legislationline.org. Arkistoitu 2017. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  15. ↑ 1.0 Citizenship by Birth Tanzania Immigration Department. 2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Nalule, Caroline & Nambooze, Anna: Report on Citizenship Law: Tanzania (pdf) 2020. European University Institute. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  17. ↑ CODE DE LA NATIONALITE - ORDONNANCE No. 33/PG.-INT. - DU 14 AOUT 1962 - PORTANT CODE DE LA NATIONALITE TCHADIENNE « de la nationalité d'origine - CHAPITRE II - Art. 12 -
  18. ↑ a b Manby, Bronwen: Citizenship Law in Africa. Kapkaupunki: African Minds, 2016. ISBN 978-1-928331-13-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Code de la Nacionalite citizenshiprightsafrica.org. 1962. Viitattu 21.1.2024. (ranskaksi)
  20. ↑ Chile 1980 (rev. 2021) Constitution constituteproject.org. 1980. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Costa Rica 1949 (rev. 2011) Constitution constituteproject.org. 1949. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  22. ↑ Dominica 1978 (rev. 2014) Constitution constituteproject.org. 1978. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  23. ↑ Citizenship By Birth Fiji Immigration Department. 2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Jamaica 1962 (rev. 2011) Constitution constituteproject.org. 1962. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  25. ↑ Lesotho 1993 (rev. 2018) Constitution constituteproject.org. 1993. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  26. ↑ Mexico 1917 (rev. 2015) Constitution constituteproject.org. 1917. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  27. ↑ Nazir, Faryal: Report on Citizenship Law: Pakistan (pdf) (s. 4) European University Institute. 2016. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  28. ↑ Panama 1972 (rev. 2004) Constitution constituteproject.org. 1972. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  29. ↑ Federal judge rules American Samoans are US citizens by birth CNN. Viitattu 16.9.2021.
  30. ↑ Frost, Natasha: The Only U.S. Territory Without U.S. Birthright Citizenship The New York Times. 25.11.2022. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  31. ↑ U.S. Supreme Court won't hear American Samoans' bid for full citizenship Reuters. 17.10.2022. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  32. ↑ Constitution of the Republic of Trinidad and Tobago World Intellectual Property Organization. 2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  33. ↑ Constitution of Tuvalu World Intellectual Property Organization. 2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  34. ↑ The Constitution of the United States: A Transcription National Archives. 30.10.2015. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  35. ↑ Rose, Joel: FACT CHECK: 14th Amendment On Citizenship Cannot Be Overridden By Executive Order NPR. 30.10.2018. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  36. ↑ Uruguay 1966 (reinst. 1985, rev. 2004) Constitution constituteproject.org. 1966. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  37. ↑ Venezuela (Bolivarian Republic of) 1999 (rev. 2009) Constitution constituteproject.org. 1999. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  38. ↑ Part one of Bahraini citizenship refworld.org. Viitattu 12 March 2015.
  39. ↑ Law on Nationality refworld.org. 2024. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  40. ↑ HR Brief American University Washington College of Law. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  41. ↑ A Crisis of Nationality: Dominicans of Haitian Descent (pdf) Open Society Foundations. 2013. (englanniksi)
  42. ↑ A storm in Hispaniola The Economist. 7.12.2013. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  43. ↑ Dominican Republic Succeeds Where Other Countries Have Not in Documenting Migrants and Promoting Human Rights Embassy of the Dominican Republic in the United States. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  44. ↑ Nationalité française d'un enfant né en France de parents étrangers - À 18 ans Service Public. 2024. Viitattu 21.1.2024. (ranskaksi)
  45. ↑ Law 4332 Government Gazette of the Hellenic Republic. 2015. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  46. ↑ Athens Macedonian News Agency: News in English, 16-07-04 Hellenic Resources Institute. 2016. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  47. ↑ Chen, Albert H. Y.: The Rule of Law under 'One Country, Two Systems': The Case of Hong Kong 1997–2010 (s. 269–299) National Taiwan University Law Review. 2011. Arkistoitu 2016. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  48. ↑ Babies Born in Hong Kong to Mainland Women Hong Kong Monthly Digest of Statistics. 2011. Arkistoitu 2011. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  49. ↑ 內地來港產子數目5年急增25倍 香港擬收緊綜援 人民日报. 10.3.2008. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.1.2024. (kiinaksi)
  50. ↑ Delavari, Eliyeh: Report on Citizenship Law: Iran (s. 8) European University Instutute. 2020. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  51. ↑ Acquiring Luxembourgish nationality by option Le Gouvernement Luxembourgeois. Viitattu 16.9.2021.
  52. ↑ Obtaining Luxembourgish nationality by simple operation of law Le Gouvernement Luxembourgeois. Viitattu 16.9.2021.
  53. ↑ Sadiq, Kamal (2008). Paper Citizens: How Illegal Immigrants Acquire Citizenship in Developing Countries. Oxford University Press, 10. ISBN 978-0-19-537122-2. 
  54. ↑ Хуулийн нэгдсэн портал сайт ::.. Legalinfo. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 16.9.2021. (mongoliksi)
  55. ↑ الاستقبال-الأجانب في المغرب-الأجانب المقيمون-اكتساب الجنسية المغربية service-public.ma. Arkistoitu 7 lokakuu 2016. Viitattu 23 February 2017.
  56. ↑ 1000 kids face deportation or being orphaned for breaching New Zealand visa rules Visa Bureau. 7.10.2011. Arkistoitu 2016. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  57. ↑ Portuguese Nationality Act : Law 37/81, of 3 October : Consolidated version, as amended by Organic Law 2/2006, of 17 April (pdf) eudo-citizenship.eu. Arkistoitu 2016. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  58. ↑ The Sudanese Nationality Act 1994 and Sudanese Nationality Act (Amendment) 2011 (English Translation) refworld.org. 2011. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  59. ↑ Taiwan: Nationality laws (2000 - February 2004) Refworld. 2004. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  60. ↑ Thailand Office of the Solicitor General. Arkistoitu 2014. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  61. ↑ Burmese Migrants in Thailand Thailand Law Journal. 2009. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  62. ↑ Amendment to the Nationality Act as of 27 February 2008 Thai Law Forum. 2009. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  63. ↑ لمن يمكن إسناد الجنسية التونسية باعتبارها جنسية (pdf) e-justice.tn. Arkistoitu 2016. Viitattu 21.1.2024. (arabiaksi)
  64. ↑ Bauböck, Rainer (2007). Citizenship policies in the new Europe. Amsterdam University Press, 247. ISBN 978-90-5356-922-1. 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ius_soli&oldid=22129466”