Itsetuhoisuus
Itsetuhoisuus on pyrkimystä ja käyttäytymistä itsensä vahingoittamiseksi tai tarkoituksellisen henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Itsetuhoisuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden käsitteistä ei ole kansainvälistä yksimielisyyttä. Itsetuhoisuuteen kuuluvat itsensä vahingoittaminen ilman itsemurhatarkoitusta, itsemurha-ajatukset ja itsemurhayritykset.[1]
Itsetuhoisuutta esiintyy usein erilaisten mielenterveysongelmien, esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja psykoosisairauksien, yhteydessä. Psykoosisairauksissa itsetuhoisuus liittyy usein psykooseihin, joissa esimerkiksi potilas saattaa kuulla ääniä, jotka kehottavat häntä vahingoittamaan itseään. Usein muissa tapauksissa itsetuhoisuus liittyy hankalaan tilanteeseen, johon henkilö saattaa hakea ratkaisua/mielihyvää itseään vahingoittamalla. Itsetuhoisuus saattaa olla myös avunhuuto, jolla henkilö yrittää saada huomiota ja täten apua ongelmaansa.[2] On kuitenkin näyttöä siitä, että itsetuhoisuudella, joka on oire psyykkisistä vaikeuksista, ei välttämättä ole selkeää kommunikatiivista merkitystä.[3]
Itsetuhoisuuden muotoja ovat muun muassa:
- Itsensä viiltely tai muu vahingoittaminen esimerkiksi käsivarsiin, sääriin tai kaulaan
- Itsensä polttaminen esimerkiksi tupakantumpilla tai sytyttimellä
- Lääkkeiden tai päihteiden väärinkäyttö muussa kuin päihtymistarkoituksessa
- Tahallinen varomattomuus liikenteessä
- Itsensä pahoinpitely
Itsetuhoisuuteen liittyvät ilmiöt yleistyvät selvästi nuoruusiässä, ja itsetuhokäyttäyminen on yleisintä 15–19-vuotiailla.[4] Noin kolmasosa itseään vahingoittaneista uusii tekonsa vuoden sisällä, jollei heitä auteta.[5] Selvästi itsetuhoinen henkilö tulisikin ohjata psykiatriseen hoitoyksikköön.[6]
Itsensä vahingoittaminen on haastavaa käytöstä ja viestii stressistä.
Itsemurha-ajatus muokkaa
Hetkittäin ilmenevä kuoleman toive ja itsemurhan mahdollisuuden pohtiminen ovat suomalaisten keskuudessa yleisiä: vuosittain enemmän kuin joka kymmenes aikuinen suomalainen ajattelee itsemurhan mahdollisuutta. Varsinaisesti itsemurhaa yrittää vähemmän kuin yksi sadasta, ja vuosittain kuolee itsemurhaan yksi 7 000:stä suomalaisesta.[7]
Itsemurhan ajattelun vakavuus korreloi hyvin depressiivisyyden kanssa, ja masentuneisuuden lieventyessä itsemurha-ajatukset vähenevät.[8]
Itsensä vahingoittaminen ilman itsemurhatarkoitusta muokkaa
- Pääartikkeli: Itsensä vahingoittaminen ilman itsemurhatarkoitusta
Itsensä vahingoittaminen ilman itsemurhatarkoitusta (engl. Nonsuicidal Self-Injury, lyh. NSSI) on tarkoituksellista ja suoraa oman kehon kudosten havaittavissa olevaa vaurioittamista ilman minkäänlaista tarkoitusta kuolla teon seurauksena.[9] Kansainvälinen itseensä kohdistuvan väkivallan tutkimukseen keskittyvä järjestö International Society for the Study of Self-Injury esittää NSSI:n määritelmässään neljä keskeistä kriteeriä:[10]
- Vahinko on tahallinen tai odotettavissa: Riskialtista käyttäytymistä, kuten turvavyön käyttämättä jättämistä, joka ei välttämättä johda vahinkoon, ei lasketa.
- Vahinko aiheuttaa välittömän fyysisen vamman: Itselleen haitallisen toiminnan tulee aiheuttaa heti fyysinen vamma, joten esimerkiksi sinänsä vaarallinen syömättä jättäminen ei täytä NSSI:n kriteerejä, sillä syömättä jättämisen haitat kasautuvat ajan myötä.
- Toiminnan tarkoitetus ei ole tappaa itsenään: Vaikka itsensä vahingoittamiseen saattaa liittyä itsemurha-ajatuksia, NSSI:n määritelmässä itsemurhatarkoituksessa tehtyä itsensä vahingoittamista ei lasketa. Jotkut käyttävät itsensä vahingoittamista itsetuhoisten halujensa hallitsemiseksi.
- Ei ole osa sosiaalisia tai kulttuurisia käytäntöjä: NSSI:n piiriin ei lasketa sellaista fyysistä vahinkoa aiheuttavaa toimintaa, joka on yhteiskunnasa hyväksyttävää tai osa kulttuurista, hengellistä tai uskonnollista rituaalia. Näihin kuuluvat muun muassa lävistysten ja tatuointien ottaminen sekä uskonnollinen itsensä ruoskiminen, kuten joidenkin šiiamuslimien harjoittama tatbir.
NSSI on pitkään kuvailtu diagnostisesti epävakaan persoonallisuuden oireeksi.[11] Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disordersin (DSM) viidennessä, vuonna 2013 julkaistussa versiossa on NSSI-häiriö (NSSID) ehdokasdiagnoosina. Sen alustavissa diagnostisissa kriteereissä on kynnysarvo tekojen toistuvuudelle: NSSI:tä on pitänyt tapahtua vähintään viisi kertaa viimeisen vuoden aikana.[12]
Viiltelyllä tarkoitetaan itsensä tarkoituksellista vahingoittamista viiltelemällä.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Lönnqvist, Jouko ym.: ”Itsetuhokäyttäytyminen”, Psykiatria. 15., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-050-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Lönnqvist ym., s. 673.
- ↑ Nuoren itsetuhoisuus Spekula. 2002. Oulun lääketieteellinen kilta. Arkistoitu 3.4.2007. Viitattu 1.5.2009.
- ↑ Murrosvuo, Jaana & Simola, Sanna: Nuoren kokemus viiltelystä ja siihen liitetyt merkitykset. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2003. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2003924345. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.5.2009).
- ↑ Pelkonen, Mirjami & Strandholm, Thea: ”Itsetuhoisuus.” Teoksessa Viialainen, Riitta (toim.): Nuorten mielenterveyshäiriöt : Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille, s. 126. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-647-2. ISBN 978-952-245-646-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.8.2023).
- ↑ Self-harm Joulukuu 2008. BBC Health. Arkistoitu 23.4.2010. Viitattu 1.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Grönvall, Ursula: Nuoren pienikin itsetuhoisuus on huomioitava Mediuutiset. 30.3.2009. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.5.2009.
- ↑ Lönnqvist ym., s. 674.
- ↑ Lönnqvist ym., s. 677.
- ↑ https://www.duodecimlehti.fi/duo17089
- ↑ What is self-injury? International Society for the Study of Self-Injury. Arkistoitu 2.7.2023. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
- ↑ https://capmh.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13034-015-0062-7 (englanniksi)
- ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6959491/ (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Tukisivusto itsetuhoisille (englanniksi)
- Punainen – Itseään vahingoittavien vertaistukifoorumi (Arkistoitu – Internet Archive)