Italian kielet
Italian virallinen kieli on italia, jonka asema vahvistettiin perustuslakiin vasta 2007.[1] Italian kieli perustuu suurelta osin Dante Alighierin (1265–1321) teoksissa käytettyyn kieleen, joissa toscanalaismurteeseen on yhdistetty Etelä-Italian kieliä. Italian yhdistyessä vuonna 1861 vain kaksi prosenttia väestöstä käytti puhekielenään yleisitaliaa. Vasta Mussolini vakiinnutti italian kielen valta-aseman kieltämällä murteiden käyttämisen julkisesti lailla. Hänen sanottiin häpeävän sitä, että maan eri kolkista tulevat italialaiset eivät kyenneet ymmärtämään toisiaan.[2].
Etelä-Tirolin maakunnan toinen virallinen kieli on saksa, ja Aostan laakson alueen ranska.[3][4]
Virallisesti tunnustettuja vähemmistökieliä Italiassa on 12. Vuonna 1999 säädetty laki vähemmistökielistä tunnustaa seuraavat kielet:[5]
- albania
- frankoprovensaali
- friuli
- katalaani
- kreikka
- kroatia
- ladino
- oksitaani
- ranska
- saksa
- sardi
- sloveeni
Näiden vakiintuneiden kielten lisäksi Italiassa on paljon maahanmuuttajia, joilla on omat kielensä. Lisäksi Italiassa puhutaan jonkin verran romaniaa, sillä romanialaiset ovat maan suurin yksittäinen ulkomaalaisvähemmistö.[6]
Italian niemimaalla aiemmin puhuttuja kieliä ovat muun muassa latina, faliski, oski, umbri, volski, pikeeni, veneetti, sikuli ja etruski.
Italiassa puhutut vähemmistökielet ja -murteet muokkaa
Taulukko ei listaa kaikkia kieliä
| Kieli/murre | Puhujia | Kieli | Alue, jossa puhutaan (osuus alueen väestöstä) |
|---|---|---|---|
| Sardi | 1 269 000 | Sardi | Sardinia (77,48 %) |
| Friuli | 750 000 | Friuli | Friuli-Venezia Giulia (56,32 %) |
| Tirolin murre | 290 000 | Saksa | Etelä-Tiroli (65,43 %) |
| Oksitaani | 178 000 | Oksitaani | Piemontessa Cuneo (4,76 %) ja Torino, Liguriassa Imperia sekä Calabriassa Cosenza |
| Albania | 98 000 | Albania | Etelä-Italia, Sisilia, Calabria, Apulia, Molise, Campania, Basilicata ja Abruzzo |
| Frankoprovensaali | 90 000 | Ranska | Piemontessa Torino (0,89 %), Aostan laaksossa Aosta (60 %), Apuliassa Foggia (0,23 %) |
| Sloveeni | 70 000 | Sloveeni | Friuli-Venezia Giuliassa Trieste (9,6 %), Gorizia (8 %) ja Udine (3 %) |
| Ladino | 55 000 | Ladino | Etelä-Tirolissa Bolzano (4,19 %), Trento (1,69 %), Venetossa Belluno (10 %) |
| Ranska | 20 000 | Ranska | Aostan laakso (17,33 %) |
| Kreikka, grikon murre | 20 000 | Kreikka | Calabriassa Reggio Calabria (0,88 %), Apuliassa Lecce (1,88 %) |
| Algheron murre | 20 000 | Katalaani | Sardiniassa Alghero (35 %) |
| Baijerin murre | 3 100 | Saksa | Trento (Trentino) |
| Kroatia | 2 600 | Kroatia | Molise (0,79 %) |
| Kärntenin murre | 2 000 | Saksa | Friuli-Venezia Giuliassa Udine (0,38 %) |
| Carnian murre | 1 400 | Friuli | Friuli-Venezia Giulia, Venetossa Belluno (0,66 %) |
| Pustertalin murre | 700 | Saksa | Veneto, Etelä-Tirolissa Val Pusteria |
Lähteet muokkaa
- ↑ Italian becomes official language ... of Italy Reuters. 30.3.2007. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Traficante, Tony: The 'Real' Italian Language Italian Sons and Daughters of America. 21.9.2019. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
- ↑ South Tyrol - Learn German with Polly Lingual pollylingu.al. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Languages in the Aosta Valley | Aosta Valley www.lovevda.it. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Norme in materia di tutela delle minoranze linguistiche storiche Legge n. 482, 15 Dicembre 1999 (italiaksi)
- ↑ 1,1 milioni di romeni in Italia, una presenza sempre più stabile Stranieri in Italia. 7.12.2015. Viitattu 26.10.2020. (italiaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Lewis, M. Paul (toim..): Languages of Italy Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition.. 2009.. SIL International.