Itävallan perimyssota

usean Euroopan maan välinen sota 1740–1748

Itävallan perimyssota käytiin vuosina 17401748, kun Maria Teresia seurasi isäänsä Kaarle VI:a Habsburgien maiden perijänä, Unkarin kuningattarena, Itävallan arkkiherttuattarena ja Parman herttuattarena.

Itävallan perimyssota
Fontenoyn taistelu käytiin 1745. Ranskan armeija voitti britit.
Fontenoyn taistelu käytiin 1745. Ranskan armeija voitti britit.
Päivämäärä:

16. joulukuuta 1740 – 18. lokakuuta 1748

Paikka:

Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Intia

Lopputulos:

Aachenin rauha

Aluemuutokset:

Sleesia siirtyi Preussin haltuun. Muuten pääosin status quo ante bellum.

Osapuolet

Ranskan kuningaskunnan lippu Ranska
Preussin kuningaskunnan lippu Preussi
Espanjan lippu 1760-1785 Espanja
Baijerin lippu Baijeri
(1741-45)
Saksin lippu Saksi
(1741-42)
Napolin lippu Napoli
Genovan lippu Genova
Ruotsin lippu Ruotsi
(1741–43)

Habsburgien lippu Habsburgien monarkia
Ison-Britannian kuningaskunnan lippu 1707-1800 Iso-Britannia
Hannoverin lippu Hannover
Yhdistyneiden provinssien lippu Alankomaat
Saksin lippu Saksi
(1743-45)
Sardinian lippu Sardinia
Venäjän lippu Venäjä
(1741-43)

Komentajat

Ludvig XV
Fredrik Suuri
Filip V
Kaarle VII
Fredrik I

Frans I
Maria Teresia
Yrjö II
Sir Robert Walpole
August III
Kaarle Emanuel III

Kaarle VI oli jo kauan valmistautunut siihen mahdollisuuteen, ettei hänelle syntyisi miespuolista perillistä, ja vuoden 1713 pragmaattisella sanktiolla määräsi, että nainen voisi olla perijä, jos kaikki miespuoliset sukuhaarat päättyisivät. Kaarle sai kaikki Euroopan suurvallat myöntymään sopimukseen, mutta hänen kuoltuaan sopimusta hyväksymätön Preussin Fredrik II Suuri hyökkäsi Sleesiaan joulukuussa 1740. Naista pidettiin heikkona hallitsijana ja muillakin ruhtinailla, kuten Baijerin Kaarle Albertilla oli vaatimuksensa kruunuun. Itävallan perimyssota nielaisi mukaansa 1739 alkaneen Britannian ja Espanjan välisen sodan Jenkinsin korvasta, jonka seurauksena näiden valtioiden siirtomaissa käymä konflikti rauhoittui sodan painopisteen siirryttyä Eurooppaan. Vuonna 1741 lähes kaikki Euroopan maat olivat mukana sodassa. Ranskan ja Itävallan välienselvittelyn näyttämönä olivat, kuten tavallista Alankomaat ja Italia. Ranskan ja Preussin kanssa olivat liitossa Espanja ja Baijeri. Itävaltaa taas tukivat Britannia ja Alankomaat, Ranskan perinteiset viholliset ja ajoittain Sardinia ja Saksi.

Sodan päätteeksi solmitussa Aachenin rauhassa Sleesia jäi Preussin haltuun, joten välienselvittelyä jatkettiin seitsenvuotisessa sodassa 1756–1763.