Wikipedia

Itäinen Pitkäkatu

katu Turussa

Itäinen Pitkäkatu (ruots. Österlånggatan) on Turun katu, joka on pituudeltaan noin kaksi kilometriä.[1] Se on osa Yhdystie 1821:tä[2] ja se kulkee kaupungin ruutukaava-alueen kaakkoislaitamilla ja kuuluu I:een, II:een, III:een ja IV kaupunginosaan.[1] Itäinen Pitkäkatu alkaa Lemminkäisenkadun risteyksestä ja päättyy samansuuntaiseen Mestarinkatuun Mestarinpuiston ja Jarkko Laineen puistikon kohdalla. Usein virheellisesti luullaan, että Itäinen Pitkäkatu päättyisi Betaniankatuun. Kadun jatkeena lähtee koilliseen päin Tykistökatu ja Betaniankadun risteyksen jälkeen lounaaseen päin Stålarminkatu.[1] Itäisestä Pitkäkadusta käytetään yleisesti lyhyempää nimeä Itäinenkatu, jota on muutamaan kertaan esitetty viralliseksikin nimeksi, mutta esityksiä ei ole hyväksytty.[3]

Itäisen Pitkäkadun poikkikatuja ovat alku- ja päätepisteen välissä Kaivokatu, Kerttulinkatu, Kellonsoittajankatu, Kupittaankenttä, Uudenmaankatu, Tähtitorninkatu, Vartiovuorenkatu, Kaskenkatu, Vuorikatu, Sepänkatu, Kivenhakkaajankatu, Vuorityömiehenkatu, Yrjönkatu ja Betaniankatu.[1] Itäinen Pitkäkatu on liikenteeltään vilkas läpikulkukatu.[4][5] Paikallisbusseista katua käyttävät Keskustan ja Majakkarannan väliä vastakkaisiin suuntiin kulkevat linjat 3 ja 30, työmatkalinja 58 sekä palvelulinja P1.[6]

Itäisen Pitkäkadun rakennuskanta on suurimmalta osaltaan asuinkerrostaloja, joiden katutasossa on usein pieniä liikkeitä. Vanhoja puutaloja on purettu kerrostalojen tieltä 1950-luvulta alkaen.[7][8][9] Kadun varrella sijaitsevat Turun Tiedepuistoon kuuluva PharmaCity, Sirkkalan koulu ja Samppalinnan koulu sekä viimeksi mainitun yhteydessä oleva Samppalinnan palloiluhalli. Ainoa julkinen puisto on Kupittaanpuistoon kuuluva alue Kupittaankentän ja Uudenmaankadun välissä.[1]

Historia muokkaa

Itäinen Pitkäkatu kuului alkujaan Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen vuonna 1827 laatimaan ruutukaavaan, jonka maistraatti hyväksyi jo samana vuonna.[10] Alkuperäisen kaavan mukaan kadun oli määrä jatkua viivasuorana myös IV:n ja V kaupunginosan läpi Korppolaismäen reunaan, yhtä pitkälle kuin viereinen, kaavoitetun alueen rajana ollut Itäinen Linjakatukin (nykyinen Kupittaankatu).

Näiden kaupunginosille Turun asemakaava-arkkitehti Bertel Jung laati vuonna vahvistettiin vuonna 1923 uuden, muuttuneisiin kaupunki­suunnittelu­ihanteisiin pohjautuvan asemakaavan. Lähellä Aurajokea olevien, jo rakennettujen osalta se edelleen perustui Engelin ruutukaavaan, mutta kauempana joesta olevan alueen osalta se poikkesi siitä merkittävästi.[11] Niinpä myös Itäinen Pitkäkatu lyhennettiin nykyiselleen niin, että se nykyisin päättyy Betaniankadun risteykseen. Samalla viereinen Stålarminkatu (aikaisemmalta nimeltään Työläiskatu[12]), joka Engelin kaavan mukaan olisi kulkenut sen kanssa yhdensuuntaisena ja alkanut Samppalinnanmäen puistoalueen reunaa pitkin kulkevaksi suunnitellulta Martinkadulta ja ollut niin ikään aivan suora[10], muutettiin koillispäässään kaareutumaan niin, että se nyt johti lyhentyneen Itäisen Pitkäkadun päähän ja muodostui käytännössä sen jatkeeksi, joskaan nämä kadut yhdessä eivät muodosta yhtenäistä suoraa katulinjaa.

Turun vuonna 1972 lakkautettujen raitioteiden linja 3 kulki Itäistä Pitkäkatua pitkin.[13]

Rakennuskannan historiaa muokkaa

I kaupunginosa muokkaa

 
Turun Tiedepuiston rakennuksia Tykistökadulla, ja oikealla Itäinen Pitkäkatu 2:ssa sijaitseva PharmaCity.

Itäinen Pitkäkatu 1–3:ssa sijaitsevat Turun uuden panimon tuotantorakennuksiksi 1890-luvulla valmistuneet Helge Ranckenin suunnittelemat uusrenesanssityyliset kivitalot.[14] Panimo toimi vuoteen 1920 saakka, ja sen jälkeen Lemminkäisenkadun kulmauksen rakennuksessa toimi muun muassa Auran Kenkätehdas, kunnes talo päätyi Turun yliopiston käyttöön.[15][16] Itäinen Pitkäkatu 3 a:n rakennus muutettiin asuintaloksi ja 3 b:hen valmistui J. E. Arolan suunnittelema klassistinen viisikerroksinen Asunto Oy Itätalo 1920-luvulla.[14][17] Itäisen Pitkäkadun toiselle puolelle osoitteisiin 2–4 muutti 1910-luvulla Lounais-Suomen Osuusteurastamo, jonka tuotantolaitosten tieltä vanhat puutalot ja Kingelin & Co:n oluttehdas saivat väistyä. August Krookin suunnittelema teurastamorakennus valmistui vuonna 1917 ja sen taakse makkaratehdas viisi vuotta myöhemmin. LSO:n toiminnan siirryttyä muualle Itäisen Pitkäkadun varren tehdasrakennukset purettiin, ja vuonna 2002 paikalle valmistui muun muassa Turun yliopiston tiloina toimiva PharmaCity.[18] Itäisen Pitkäkadun ja Kaivokadun kulmaukseen LSO:n vanhan konttorirakennuksen paikalle valmistui Asunto Oy Momentumin kerrostalo vuonna 2020.[19][20] Kaivokatua jatkettiin Itäisen Pitkäkadun yli Kupittaankadulle vasta 1960-luvun alussa LSO:n liikennettä helpottamaan, ja paikalla olleiden puutalojen purkamisen jälkeen osoitteita Itäinen Pitkäkatu 6 ja 8 ei enää löydy osoitteistosta.[21]

Itäinen Pitkäkatu 5:n osittain yli satavuotiaat puutalot purettiin 1960-luvun alussa, ja paikalle valmistui Olavi Laisaaren suunnittelema Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 5:n kerrostalo.[22] Saman korttelin toiseen päähän, Itäinen Pitkäkatu 7:ään valmistuivat ensimmäiset puutalot naapuriaan toistakymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1846. Tontille valmistui Asunto Oy Kerttulinkatu 22:n kerrostalo vuonna 1961.[23] Kadun toiselle puolelle Itäinen Pitkäkatu 10:een valmistui ensimmäinen asuintalo vuonna 1843. Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 10 siirtyi kerrostaloaikakauteen vuosina 1965–1966. Uuden talon suunnitteli Pekka Pitkänen.[24] Itäinen Pitkäkatu 12:een valmistui puutalo vuonna 1871, ja se sai Adrian Thomanderin suunnitteleman julkisivun vuonna 1914. Itäinen Pitkäkatu 14:ään valmistui puutaloja vuonna 1840, ja vuodesta 1927 paikalla oli J. E. Arolan suunnittelema kaksikerroksinen rakennus, jonka alakerrassa oli myymälöitä. Näiden kahden tontin puutalojen tilalle valmistuivat Jorma Lahden suunnittelemat Asunto Oy Kupittaankatu 11–13:n rakennukset vuosina 1966–1968.[25] Itäisen Pitkäkadun puolella on yksikerroksinen liikerakennus, jossa vuosina 1968–2016 toimi ravintola Kultainen Hirvi. Kiinteistön omistukseensa hankkinut Turun Osuuskauppa avasi siinä Sale-myymälän vuonna 2017.[26][27]

Itäinen Pitkäkatu 9:ään Kerttulinkadun kulmaan valmistui ensimmäinen puutalo vuonna 1833. Tontin rakennuksiin kuului sittemmin muun muassa vuonna 1904 valmistunut Anton Salvianderin suunnittelema, pääty kohti Itäistä Pitkäkatua ollut puutalo. Puutalojen tilalle valmistui Heikki Sarainmaan suunnittelema kerrostalo vuonna 1966.[28] Itäinen Pitkäkatu 11:een rakennutti kaupunginvahti E. Westin vuonna 1831 puutaloja, jotka suunnitteli E. J. Wennerqvist. Itäisen Pitkäkadun varren rakennuksessa oli 1950-luvulla Nakolinna Oy:n liikehuoneisto. Aiemmin puretun Kellonsoittajankadun kulmatalon tilalle valmistui vuosina 1970–1971 Ilkka Salon suunnittelema Asunto Oy Kellotapulin kerrostalo. Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 11 a:n kerrostalo valmistui vuonna 1975.[29]

Itäinen Pitkäkatu 16:een valmistui Pehr Johan Gylichin suunnittelemia puutaloja 1850-luvulla. Vuosikymmenten kuluessa rakennuksia laajennettiin mutta ne kohtasivat tiensä pään 1980-luvun alussa. Asunto Oy Kupittaankartion kerrostalo nousi paikalle vuosina 1981–1982.[30] E. J. Wennerqvist suunnitteli vuonna 1836 Itäinen Pitkäkatu 18:aan kolme asuinrakennusta, joita kaikkia ei tosin rakennettu heti. Paikalle valmistui Pekka Pitkäsen suunnittelema kahdeksankerroksinen talo vuonna 1962.[31] Itäinen Pitkäkatu 20:een valmistuivat ensimmäiset rakennukset vuonna 1832 ja niitä suurennettiin vuonna 1879. Tontin omisti 1890-luvulta alkaen kivenhakkaaja K. G. Forström, joka teetti rakennuksiin paljon muutoksia ja jolla oli Kupittaankadun puolella kiviveistämö. Itäisen Pitkäkadun ja Kupittaankentän kulmarakennukseen tehtiin kauppa vuonna 1952. Pekka Pitkäsen suunnittelema Asunto Oy Kupittaankenttä valmistui puutalojen tilalle vuonna 1962.[32]

Itäinen Pitkäkatu 13:een Kellonsoittajankadun kulmaan valmistui kaksi Gustaf Fribergin piirtämää puutaloa vuonna 1828. Tontin taloihin suunnittelivat sittemmin muutoksia muun muassa E. J. Wennerqvist ja P. J. Gylich. Puutalot väistyivät vuosina 1959–1960 rakennetun, Osmo Salokanteleen suunnitteleman Asunto Oy Kupittaanpuiston kerrostalon tieltä.[33] Uudenmaankadun kulmaukseen, Itäinen Pitkäkatu 15:een rakennutti ensimmäiset Turun palon jälkeiset puutalot maakanslian vahtimestari Anders Kaustlin vuosina 1828–1830. Tontti kuului 1830-luvulla muurarimestari E. J. Wennerqvistille, ja sittemmin rakennuksiin suunnitteli muutoksia myös P. J. Gylich. Vuonna 1896 Itäisen Pitkäkadun puolelle tehtiin kokonaan uusi, Helge Ranckenin suunnittelema rakennus. Vuonna 1897 valmistui harvinainen, kaksi rakennusta yhdistänyt tiilinen lisäosa, jonka suunnitteli G. E. Ekestubbe. Kauppias R. F. Wessman perusti tontille viinatehtaan vuonna 1869. Kulmarakennuksessa toimi 1900-luvulla pitkän aikaa ravintola Koitto. Vanhat rakennukset purettiin vuonna 1959. Uudenmaankadun puolelle valmistui kerrostalo vuonna 1960 ja Itäinen Pitkäkatu 15 a:han Asunto Oy Kupittaanportti kaksi vuotta myöhemmin.[34]

II kaupunginosa muokkaa

Itäisen Pitkäkadun, Uudenmaankadun, Sirkkalankadun ja Tähtitorninkadun rajaama kortteli on säilynyt pienten puu- ja kivitalojen korttelina. Uudenmaankadun kulmassa on 1800-luvun puisia asuinrakennuksia. Korttelissa sijaitsee Sirkkalan koulu, jonka rakennuksista Itäisen Pitkäkadun puolella ovat Pehr Johan Gylichin suunnittelema empiretyylinen, vuonna 1858 valmistunut entinen asuinrakennus ja vuonna 2002 valmistunut puinen uudisrakennus, jonka katujulkisivu on tehty paikalta purettua empiretaloa jäljitteleväksi. Itäinen Pitkäkatu 21:ssä on 1890-luvulta ja seuraavalta vuosikymmeneltä peräisin olevia uusrenesanssi- ja jugendtaloja sekä samalta aikakaudelta peräisin olevia tiilisiä tehdas- ja verstasrakennuksia, jotka vuosina 2010–2011 korjattiin toimistokäyttöön.[35]

 
A. F. Airon syntymäkodin muistolaatta Itäinen Pitkäkatu 26:n seinässä.

Kadun toisella puolella on kerrostaloja, joista uusin on Uudenmaankadun kulmassa Itäinen Pitkäkatu 22:ssa. Siihen valmistui vuonna 1829 E. J. Wennerqvistin suunnittelema puutalo, joka seuraavana vuonna sai vierelleen toisen. Kadun rakennukset purettiin vuonna 1979, mutta tontti oli vuosikymmenen ajan tyhjillään, kunnes siihen vuonna 1991 valmistui niin sanottu TPS:n talo.[36] Itäinen Pitkäkatu 24:ään rakennettiin kaksi puutaloa vuonna 1829, ja muutaman vuoden päästä niihin lisättiin pitkät siipiosat. Vuonna 1856 P. J. Gylich piirsi toisen talon julkisivuun portaat ja oven Otto Vilhelm Kumeniuksen kauppaa varten. Kivenkaivertaja G. A. Forström omisti tontin 1900-luvun alussa, ja hän teetti arkkitehti Alexander Nyströmillä rakennusten perinpohjaiset uudistussuunnitelmat. Vuonna 1933 toinen kadun varrella olleista taloista muutettiin myymälöiksi. Rakennukset korjattiin kuntoon talvisodan aiheuttamien tuhojen jälkeen, mutta vuosina 1978–1979 niiden tilalle valmistuivat Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 24:n kerrostalot.[37] Kulta- ja hopeaseppä Fredrik Norring rakennutti Itäinen Pitkäkatu 26:een kaksi puutaloa vuosina 1829–1830. Tontti sai useita lisärakennuksia vielä saman vuosisadan aikana. Mannerheim-ristin ritariksi ja kenraaliluutnantiksi edennyt A. F. Airo syntyi paikalla olleessa puutalossa vuonna 1898. Vanhojen rakennusten tilalle rakennettiin vuosina 1969–1970 Heikki Sarainmaan suunnittelemat Asunto Oy Kupittaankatu 25:n kerrostalot.[38] Merimies Johan Sahlman rakennutti Itäinen Pitkäkatu 28:aan E. J. Wennerqvistin suunnittelemat asuinrakennukset vuonna 1830. Muurarimestari Johan Wilenius teetti seuraavalla vuosikymmenellä lisärakennuksia. Koruseppä F. W. Wulff omisti tontin parinkymmenen vuoden ajan ja rakennutti 1870-luvulla palokujalle tiilisen pajan, jonka hänen leskensä muutti asunnoksi Anton Salvianderin piirustusten mukaisesti vuonna 1899. Myöhemmin talossa toimi sekatavarakauppa. Vanhat talot purettiin 1960-luvun alussa, ja Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 28:n kerrostalo valmistui vuosina 1964–1966.[39]

Kauppias Gustaf Rosenholm teetti rakennuksia Itäinen Pitkäkatu 23:een vuoden 1830 aikoihin. Talo sai vuonna 1834 kadun puolelle jatko-osan ja viereensä pienemmän asuintalon. Joitain ovi- ja ikkunajärjestelyjä lukuun ottamatta rakennukset säilyivät suunnilleen samanlaisina toistasataa vuotta. Ne purettiin vuonna 1953, ja seuraavana vuonna paikalle valmistui arkkitehti Dimitri Pantzopoulosin suunnittelema Itäinen Pitkäkatu 23:n kerrostalo.[40] Itäinen Pitkäkatu 25:een tehtiin puutaloja vuoden 1830 tienoilla. Kahtia jaetun tontin a-osaan valmistui kaksi arkkitehti Viljo Laitsalmen suunnittelemaa kerrostaloa vuosina 1951–1952. Itäinen Pitkäkatu 25 b:n puutalot Vartiovuorenkadun kulmassa purettiin vasta 1980-luvulla, ja Sigvard Eklundin suunnittelema Asunto Oy Vartiovuorenkatu 10:n kerrostalo valmistui vuonna 1988.[41]

Itäinen Pitkäkatu 27:n tontille rakennettiin ensimmäinen asuintalo vuonna 1834. Itäisen Pitkäkadun ja Vartiovuorenkadun kulmaan valmistui P. J. Gylichin lautamies Matts Granrothille suunnittelema talo vuonna 1848. Itäisen Pitkäkadun varrelle valmistui vuonna 1857 karvari Magnus Lambergille Gylichin suunnittelema talo, ja samana vuonna rakennettiin asuintalo myös sisäpihalle.[42] Vuonna 1899 rakennuksissa aloitti toimintansa Turun ensimmäinen suomenkielinen lastentarha, joka toimittuaan paikalla parinkymmenen vuoden ajan muutti vuonna 1920 Kallelankadulle.[42][43] Talonomistaja Kustaa Maurits Saari rakennutti sisäpihalle vuosina 1910–1911 kaksikerroksiset asuintalot, jotka suunnitteli Adrian Thomander. Tontin rakennuksista muodostettiin vuonna 1921 Asunto Oy Vartio. Rakennukset purettiin vuonna 1989 ja tilalle valmistui kerrostalo vuonna 1991.[42] Kaakeliuunintekijä Amandus Rönberg rakennutti Itäinen Pitkäkatu 29:n tontille asuintaloja vuonna 1832. Tontin takaosa jäi pitkään rakentamattomaksi sillä olleen korkean kallion vuoksi. J. af Forsellesin trikootehdas muutti tälle Kaskenkadun kulmatontille 1800-luvun puolivälissä, ja sen lopetettua toimintaa tällä paikalla jatkoi Turun Trikootehdas. Sittemmin tontilla toimi tehtailija Johan Kavanderin vesitehdas 1930-luvulle saakka sekä sen jälkeen lyhyen aikaa Harjusen vesitehdas ja sotien jälkeen Tarmolan virvoitusjuomatehdas. Sisäpihalla toimi Sisarukset Bast Oy:n omistama leipomo. Itäisen Pitkäkadun varren asuintaloja pidennettiin vuonna 1879, ja julkisivua muutettiin Adrian Thomanderin suunnitelmien mukaiseksi vuonna 1906, jolloin myös tehtailija Kavander muutti aiemmin tehdaskäytössä olleen kulmatalon asuintaloksi. Vanhat rakennukset purettiin vuonna 1969, ja seuraavana vuonna paikalle valmistui arkkitehti Veijo Kahran suunnittelema Uusi As Oy Kaskenkatu 14.[44] Katujen kulmauksen matalassa liikesiivessä on pitkään toiminut K-Market.[45]

Itäisen Pitkäkadun eteläpuolella on Tähtitorninkadulta Kaskenkadulle saakka ulottuva pitkä kortteli, joka kattaa parilliset osoitenumerot 30:stä 42:een.[1] Kauppias Johan Gustav Johnsson rakennutti Itäinen Pitkäkatu 30:een E. J. Wennerqvistin suunnittelemat puutalot vuosina 1829–1830. Tontti jaettiin kahtia 1830-luvulla, ja Itäisen Pitkäkadun puoleisen osan talo sai sisäpihalle P.J. Gylichin suunnitteleman lisäsiiven. Katujen kulmauksen taloa pidennettiin vuonna 1882. Asunto-osakeyhtiöksi rakennukset muodostettiin 1920-luvulla. Puutalojen paikalle valmistui vuonna 1975 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monitoimitalo.[46] Se purettiin vuonna 2006 ja tilalle rakennettiin uusi kerrostalo.[46][47] Puusepänkisälli Jacob Palmroos rakennutti Itäinen Pitkäkatu 32:een neljä puutaloa vuonna 1829. Vanhat talot korvattiin arkkitehti Tauno Keiramon suunnittelemalla Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 32:n kerrostalolla vuosina 1968–1969.[48] Itäinen Pitkäkatu 34:n tontin omisti ensimmäiset vuosikymmenet koruseppä Carl Fredrik Wulff, jolle Gustaf Friberg piirsi Itäisen Pitkäkadun varteen kaksi taloa vuonna 1829. Seuraavan vuosisadan alussa tontilla toimi konepaja parikymmentä vuotta ja sitten valimo yli 30 vuotta. Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 34:n kerrostalo rakennettiin vuosina 1960–1961. Sen suunnittelivat Eeva-Kaarina ja Sigvard Eklund.[49] Akatemian vahtimestari Henric Bergman rakennutti Itäinen Pitkäkatu 36:een kadun varrelle puutalon vuonna 1829. Sisäpihalle myöhemmin tehtyjen rakennusten, muun muassa vuonna 1911 valmistuneen jugendtyylisen kaksikerroksisen asuintalon, kanssa muodostettiin 1930-luvulla Kiinteistö Oy Itäinen Pitkäkatu 36. Vuonna 1960 Itäisen Pitkäkadun varren taloon tehtiin liikehuoneistoja kunnon näyteikkunoiden kera. Talot purettiin vuonna 1975 ja tilalle valmistui Heikki Sarainmaan suunnittelema kerrostalo vuonna 1981.[50]

Puusepänkisälli Henrik Lundelin rakennutti Itäinen Pitkäkatu 38:aan kolme asuintaloa vuonna 1829. Niistä yksi E. J. Wennerqvistin suunnittelema ulottui Itäiseltä Pitkäkadulta Kupittaankadulle ja sisälsi pieniä työväestön asuntoja. Puuseppä Christian Alénin omistamalle Itäinen Pitkäkatu 40:n tontille rakennettiin asuintalot samana vuonna. Sisäpihalle rakennettiin lisää vuonna 1882. Näille kahdelle pienelle tontille rakennettiin purettujen puutalojen paikalle Rauno Raunion ja Mauno Kitusen suunnittelema kerrostalo Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 38–40 vuosina 1959–1961.[51] Kaskenkadun kulmauksessa olevaan Itäinen Pitkäkatu 42:een rakennettiin puutaloja vuonna 1828. Sateenvarjontekijä Idman rakennutti Itäisen Pitkäkadun puolelle J. W. Råberghin suunnitteleman asuinrakennuksen, jonka julkisivulle tehtiin Arthur Kajanuksen suunnittelema näyttävä portaikko vuonna 1891. Vanhat talot purettiin 1960-luvun alussa ja tilalle valmistui Olavi Laisaaren piirtämä Asunto Oy Kaskentoivo vuosina 1961–1962. Tontin Kupittaankadun puolelle rukoushuoneen vuonna 1901 rakennuttanut raittiusyhdistys Toivo II sai Itäisen Pitkäkadun varteen uudisrakennuksen yhteyteen uuden kokoontumistilan.[52]

III kaupunginosa muokkaa

 
Itäisen Pitkäkadun ja Kaskenkadun kulmaus

Kaskenkadun länsipuolelle Itäinen Pitkäkatu 31:een rakennettiin E. J. Wennerqvistin suunnittelemia puutaloja vuonna 1831. Samalta vuodelta peräisin on edelleen pystyssä oleva puutalo Kaskenkadun puolella. Itäisen Pitkäkadun varrelle rakennettiin uusi puutalo vuonna 1864 ja sitä pidennettiin vuonna 1884. Sisäpihalle valmistui vuonna 1912 Alexander Nyströmin suunnittelema kaksikerroksinen asuinrakennus. Katujen kulman rakennusta laajennettiin ja se muutettiin liikehuoneistoksi vuonna 1922. Itäisen Pitkäkadun varrelle kauppias Konstantin H. Kallion omistamalle tontin puoliskolle rakennettiin Arvo A. Kylänpään suunnittelema kolmikerroksinen autotalli- ja asuinrakennus vuonna 1927.[53] Kulmauksen puutalo ja puolet viereisestä talosta purettiin vuonna 1953, ja tilalle rakennettiin Viljo Laitsalmen suunnittelema kuusikerroksinen Asunto Oy Kaskenkatu 15 b, johon kuului Kaskenkadun puoleinen liikesiipi.[1][53] Tontin toisen puoliskon rakennukset purettiin 1960-luvulla, ja paikalla on sittemmin toiminut bensiiniasema, aluksi BP:n ylläpitämä.[53] Itäinen Pitkäkatu 33:een rakennettiin puutaloja vuonna 1832. Koruseppämestari Carl Fredrik Rangell rakennutti sisäpihalle asuintalon vuonna 1845 ja seuraavalla vuosikymmenellä hän sai sinne P. J. Gylichin suunnitteleman työpajan. Itäisen Pitkäkadun ja Vuorikadun kulmaukseen valmistui uusi Arthur Kajanuksen piirtämä puutalo vuonna 1890. Sen paikalle valmistui Veijo Kahran suunnittelema Asunto Oy Vuorikatu 10:n kerrostalo vuosina 1961–1962. Itäinen Pitkäkatu 33 a:n puutalo purettiin 1970-luvulla ja sen tilalle pystytettiin kerrostalo vuonna 1974.[54]

Koruseppä Carl Fredrik Rangell rakennutti Itäinen Pitkäkatu 35:een P. J. Gylichin suunnittelemia puutaloja vuonna 1853. Vuorikadun puolelle tonttia rakennettiin 1860-luvulla ja sisäpihalle Alexander Nyströmin suunnittelema 13 pienen hellahuoneen asuintalo vuonna 1901. Katujen kulman taloa pidennettiin 1870-luvulla. Itäisen Pitkäkadun puolen talot yhdistettiin vuonna 1909, ja rakennuksen vuonna 1912 paranneltu pitkä julkisivu säilyi 1960-luvun alkuun saakka, kunnes sen paikalle, vuonna 1958 Vuorikadulle nousseen kerrostalon naapuriin, rakennettiin Asunto Oy Torkkelinpuiston kerrostalo.[55] Itäinen Pitkäkatu 37:ään valmistui puuseppä Gustaf Engblomille P. J. Gylichin suunnittelema asuintalo vuonna 1852. Sepänkadun kulmaan valmistui vaatimattomampi rakennus vuonna 1875, mutta kivenhakkaaja Johan Levan muutti tontin rakennukset näyttävämmäksi August Heleniuksen piirustusten mukaan vuonna 1884. Sisäpihalle rakennettiin lisää asuintaloja vuosina 1893 ja 1906. Kulmatalon kivijalkaan tehtiin liiketiloja näyteikkunoineen vuonna 1935, ja siinä toimi maito-, liha- ja siirtomaatavaramyymälöitä.[56] Puutalojen purkamisen jälkeen tontille rakennettiin Aarne Ehojoen suunnittelema Asunto Oy Sepänahjon yhdeksänkerroksinen kerrostalo vuosina 1974–1975.[1][56]

 
Itäinen Pitkäkatu 46

Itäinen Pitkäkatu 44:ään Kaskenkadun kulmauksessa valmistui puuseppäoppilas Gustaf Nordströmin tekemiä puutaloja vuonna 1830. Kulmatalon julkisivua uudistettiin August Heleniuksen piirustusten mukaisesti vuonna 1878 ja Itäisen Pitkäkadun varren talon julkisivua Arthur Kajanuksen piirtämänä vuonna 1894. Talot purettiin 1950-luvun lopulla ja tilalle valmistui Aarne Ehojoen ja Tauno Keiramon suunnittelema Asunto Oy Kaskenportin kerrostalo vuonna 1960.[57] Itäinen Pitkäkatu 46:een rakennettiin kaksi vaatimatonta, Anna Julia Gylichin suunnittelemaa puutaloa vuonna 1829. Paikalle valmistui J. E. Arolan suunnittelema klassismia edustava kerrostalo vuosina 1927–1928.[58] Puuseppä Christian Forslund rakennutti vuosina 1829–1830 Itäinen Pitkäkatu 48:aan ja Kupittaankatu 47:ään puutalot, joiden pitkä siipiosa kulki halki tontin. Lisää rakennuksia tontille tehtiin 1880-luvulla. Itäinen Pitkäkatu 48 b:hen valmistui purettujen puutalojen tilalle Rauno Raunion suunnittelema Asunto Oy Kupittaankatu 47:n kerrostalo vuosina 1958–1959. Itäinen Pitkäkatu 48 a:n puutalo säilyi vielä pitkään kerrostalojen puristuksessa, ja sen tilalle valmistui kerrostalo vuonna 1998.[59]

Itäinen Pitkäkatu 50:een rakennettiin C. Lindströmin saippuatehdas vuonna 1834. Se siirtyi E. Julinin omistukseen ja tuolloin tontilla oli myös fajanssitehdas. Tontti oli sittemmin muun muassa Turun kaakelitehtaan ja 1920-luvulta alkaen Oy Puuimukesorvimo Ab:n omistuksessa. Itäisen Pitkäkadun varren asuintalo oli rakennettu 1870-luvulla tai jo aiemmin. Vanhojen rakennusten tilalle valmistui arkkitehti Olli Kestilän suunnittelema Asunto Oy Kupittaa 49:n kerrostalo vuonna 1958.[60] Itäinen Pitkäkatu 52:ssa sijaitsevat edelleen vuonna 1924 rakennetut puutalot.[1] Itäinen Pitkäkatu 54:ään rakennettiin vuonna 1854 talot Itäisen Pitkäkadun ja Kupittaankadun puolelle sekä pitkä rakennus halki tontin. Itäisen Pitkäkadun puoleista, talonomistaja Henrik O.Lindholmin omistamaa rakennusta laajennettiin huomattavasti August Heleniuksen piirtämänä vuonna 1890. Vanhat rakennukset purettiin 1970-luvulla ja tilalle tehtiin arkkitehtitoimisto B. Casagranden suunnittelema kerrostalo, Asunto Oy Viisneljä.[61] Sepänkadun kulmassa, Itäinen Pitkäkatu 56:ssa ovat säilyneet matalat puutalot, joista vanhin on vuodelta 1859 ja useimmat vuodelta 1909.[1]

Merimies Gabriel Gustafsson rakennutti Itäinen Pitkäkatu 39:n tontille pienen asuintalon vuonna 1875 ja Itäisen Pitkäkadun varteen isomman vuonna 1882. Itäisen Pitkäkadun ja Sepänkadun kulmaan sekä sisäpihalle valmistui August Heleniuksen suunnittelemia, pienten työväenasuntojen taloja vuosina 1886–1887. Puutalot purettiin 1950-luvulla ja niiden tilalle valmistui Olavi Laisaaren suunnittelema Asunto Oy Sepänkulma vuosina 1957–1958. Tämän Rakennus-Ruola Oy:n urakoiman kerrostalon elementit valmistettiin viereen kadulle rakennetussa väliaikaisessa tehtaassa.[62] Itäinen Pitkäkatu 41:een valmistui taloja työväestön pienille asunnoille vuonna 1877. Niiden tilalle tehtiin Olli Vahteran suunnittelema Asunto Oy Kivenhakkaajan kerrostalo, joka valmistui vuonna 1963.[63]

Itäinen Pitkäkatu 58:n tonttia alettiin rakentaa vuonna 1877, ja neljä vuotta myöhemmin Itäisen Pitkäkadun puolelle valmistui Adolf Falckin omistama ja rakennusmestari H. R. Palmroosin suunnittelema asuinrakennus. Tontin rakennusten määrä lisääntyi muun muassa 1910-luvulla Adrian Thomanderin sisäpihalle suunnittelemalla asuintalolla. Vanhojen talojen purkaminen aloitettiin Itäisen Pitkäkadun puolelta, jossa oli sittemmin pitkään pysäköintialue. Uusi Asunto Oy Kupittaankatu 57:n kerrostalo valmistui vuonna 2002 Kupittaankadun varrelle, joten talon pihamaa avautuu Itäisen Pitkäkadun puolelle samaan tapaan kuin osoitteissa 60 ja 62.[64] Itäinen Pitkäkatu 60:een valmistui kadun varrelle muurari Johan Karlssonin rakennuttama ja August Heleniuksen suunnittelema kuuden asunnon rakennus vuonna 1880. Sisäpihalle valmistui vuonna 1910 tontin omistaneen W. A. Lahden itse suunnittelema kaksi-kolmekerroksinen jugendtalo. Itäisen Pitkäkadun puoleisen talon päähän tehtiin vuonna 1922 myymälätilat, joissa toimi muun muassa Tarmolan myymälä. Vanhojen talojen tilalle valmistui Asunto Oy Kupittaankatu 59:n kerrostalo vuonna 1997.[65] Puusepänkisälli Anders Linden rakennutti Itäinen Pitkäkatu 62:een H. R. Palmroosin suunnitteleman asuintalon vanhan tiilikellarin päälle vuonna 1880. Rakennusta pidennettiin vuonna 1926. Sisäpihalle rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa G. W. Nikanderin makkaratehdas, joka toimi ainakin vielä 1910-luvun puolivälissä. Vanhat rakennukset korvasi Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 62:n kerrostalo, joka valmistui vuosina 1980–1981.[66]

 
Samppalinnan koulu Itäisen Pitkäkadun ja Vuorityömiehenkadun kulmauksessa

Itäinen Pitkäkatu 64:ään valmistui tehtaantyömies Johan Walon rakennuttama ja H. R. Palmroosin suunnittelema kahdeksan pienen asunnon puutalo vuonna 1881. Kauppias Karl Lilja teetti taloon Sandor Ingeliuksen suunnittelemia muutoksia vuonna 1886, jolloin siinä alkoi toimia kauppapuoti. Vuonna 1937 kivijalka korotettiin liikekerrokseksi ja Selma Ketolan omistamaan taloon tuli seitsemän myymälää. August Karlsson suunnitteli korotuksen lisäksi sisäpihalle kivisen lisärakennuksen.[67] Rakennusten purkamista ryhdyttiin edistämään 2000-luvun alkupuolella mutta myös niiden suojelemiseksi esitettiin vaatimuksia ja talonvaltaajatkin ottivat paikan kohteekseen.[67][68][69] Vuonna 2014 rakennukset kuitenkin purettiin ja vuonna 2018 tilalle valmistui palvelutalo sekä Kupittaankadulle vievä kevyen liikenteen väylä.[67]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j Itäinen Pitkäkatu Turun seudun opaskartta. Turun kaupunki. Viitattu 24.12.2021.
  2. ↑ Yhdystie 1821 - Google Maps Suomi google.fi.
  3. ↑ Kupila, Sanna & Söderström, Marita (toim.): Turun katuja ja toreja – Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 318. Turun museokeskus, 2011. ISBN 978-951-595-150-2.
  4. ↑ Rantaruikka, Tero: Kyllä pyöräilijä voi kiertää 2015. Turun polkupyöräilijät. Viitattu 24.12.2021.
  5. ↑ Vahtera, Niko: Asiantuntijat: Nopeusrajoituksia noudatetaan vaihtelevasti Turussa – Leveät kadut kannustavat ajamaan kovemmin Turun Sanomat. 11.10.2021. Viitattu 24.12.2021.
  6. ↑ Turun seudun joukkoliikenteen aikataulut 27.9.2021–24.4.2022. Turun seudun joukkoliikenne.
  7. ↑ Liuke, Jouni: Vanhan puukaupungin tarinoita, osa 1: Itäiseltkarult päi (pdf) (s. 11–13) Martinranta. 2 / 2013. Martinrantaseura ry. Viitattu 24.12.2021.
  8. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 173–206. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  9. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 45–100, 130–171. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  10. ↑ a b Mikko Laaksonen: ”C.L. Engelin asemakaavaluonnos, lokakuu 1827”, Turku, Historialliset kaupunkikartat, s. 58-59. Atlasart, 2018. ISBN 978-952-5671-93-3.
  11. ↑ Mikko Laaksonen: ”C.L. Engelin asemakaavaluonnos, lokakuu 1827”, Turku, Historialliset kaupunkikartat, s. 108-109. Atlasart, 2018. ISBN 978-952-5671-93-3.
  12. ↑ Turussa, Martin kaupunginosassa on Stålarminkatu < Siusto = kirjastot.fi kirjastot.fi. Viitattu 4.2.2022.
  13. ↑ Linjat: Turun raitiotielinjat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 24.12.2021.
  14. ↑ a b Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 65. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  15. ↑ Panimoksi se rakennettiin Turun ylioppilaslehti. 12.12.2008. Arkistoitu 24.12.2021. Viitattu 24.12.2021.
  16. ↑ Liuke, Jouni: Vanhan tekun vaiheita (pdf) (s. 28) Martinranta. 2 / 2013. Martinrantaseura ry. Viitattu 24.12.2021.
  17. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 200. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  18. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 203–206. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  19. ↑ Kupittaa ja keskusta kiinnostavat asunnonostajia Turkulainen. 8.5.2020. Viitattu 24.12.2021.
  20. ↑ Kupittaan Momentum Auratum Asunnot. Viitattu 24.12.2021.
  21. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 197, 201. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  22. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 199. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  23. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 192–193. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  24. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 197–198. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  25. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 194–196. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  26. ↑ Nieminen, Heli: Kultainen Hirvi sulkee ovensa Itäisellä Pitkäkadulla Turun Sanomat. 8.3.2016. Viitattu 25.12.2021.
  27. ↑ TOK:n tulos parani Aamuset. 27.2.2018. Viitattu 25.12.2021.
  28. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 191. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  29. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 184–185. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  30. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 189–190. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  31. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 188. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  32. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 186–187. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  33. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 181–183. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  34. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 173–174. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  35. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 90–91. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
  36. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 4, s. 175–177. Sammakko, 2015. ISBN 978-952-483-300-4.
  37. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 55–56. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  38. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 57–58. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  39. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 59–60. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  40. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 53–54. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  41. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 50–52. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  42. ↑ a b c Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 48–49. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  43. ↑ Alaranta, Irma: Lastentarhan synty ja Turun ensimmäinen suomenkielinen lastentarha: Kallelankatu 3 – 110 vuotta (pdf) (s. 5) turku.fi. 2009. Viitattu 25.12.2021.
  44. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 45–47. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  45. ↑ Timo Lehtinen K-market Kookoksen kauppiaaksi 24.10.2007. K-kauppiasliitto ry. Viitattu 25.12.2021.
  46. ↑ a b Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 61–62. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  47. ↑ Karina-koti puretaan uuden talon tieltä Turun Sanomat. 1.2.2006. Viitattu 25.12.2021.
  48. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 63–65. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  49. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 66. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  50. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 67–69. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  51. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 70–74. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  52. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 75–77. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  53. ↑ a b c Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 98–100. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  54. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 94–97. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  55. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 91–93. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  56. ↑ a b Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 88–90. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  57. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 78–79. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  58. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 80. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  59. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 81–83. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  60. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 84. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  61. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 85–87. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  62. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 130–131. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  63. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 132–133. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  64. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 149–150. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  65. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 151–152. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  66. ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 153–154. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  67. ↑ a b c Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 155–157. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
  68. ↑ Miettunen, Hannu: Itäinen Pitkäkatu 64:n suojelu ei saa tukea maakuntamuseolta Turun Sanomat. 22.10.2004. Viitattu 29.12.2021.
  69. ↑ Miettunen, Hannu: Puutalojen purkuluvasta valitus 22.4.2010. Yle. Viitattu 29.12.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itäinen_Pitkäkatu&oldid=21410917”