Itä-Götanmaan lääni

Ruotsin lääni

Itä-Götanmaan lääni[3] (ruots. Östergötlands län) on lääni Vätternin ja Itämeren välissä Etelä-Ruotsissa. Se kattaa kokonaan Itä-Götanmaan maakunnan sekä pieniä osia Närkestä, Södermanlandista ja Smålandista. Läänin pääkaupunki on Linköping. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Itä-Götanmaan läänin vaalipiirin.

Itä-Götanmaan lääni
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Maakunta Itä-Götanmaa, Närke, Småland ja Södermanland
Maakäräjäkunta Itä-Götanmaan läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Linköping
Perustamisvuosi 1634?
Hallinto
 – Maaherra Elisabeth Nilsson
Pinta-ala
 – Maa 10 544,58 km²
Väkiluku 431 075
 – Väestötiheys 40,9 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain E
 – Läänikoodi 05
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Itä-Götanmaan läänin kunnat.
Lääninhallituksen toimitilat Linköpingissä.
Itä-Götanmaan läänin kunnat vuonnat 1952. Tämän jälkeen lääninraja on muuttunut. Osia Tjust-Edin ja Uknadalenin maalaiskunnista liitettiin lääniin Kalmarin läänistä 1970-luvun kuntauudistuksessa.

Vuonna 2007 läänissä oli 2 042,54 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,3 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys muokkaa

Itä-Götanmaan lääni perustettiin vuonna 1634. Joskus sitä on kutsuttu pääkaupunkinsa mukaan Linköpingin lääniksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajat säilyivät ennallaan. 1970-luvun kuntauudistuksessa läänin pinta-ala kasvoi hieman kaakossa.

Vaakuna muokkaa

Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kultainen aarnikotka, jolla lohikäärmeen siivet ja häntä sekä sininen lohikäärmeen kieli ja varustukset, jokaisessa kilven kulmassa hopeinen ruusu. (Ruotsiksi I rött fält en gyllene grip med drakvinge och draksvans samt med blå draktunga och beväpning, i vart av sköldens hörn åtföljd av en ros i silver.)

Vaakuna vahvistettiin läänille vuonna 1972 ja se on sama kuin Itä-Götanmaan maakuntavaakuna. Lääniin kuuluu pienet osat naapurimaakunnista, mutta sen ei ole nähty aiheuttavan tarvetta muokata läänille toisenlainen vaakuna.

Maantiedettä muokkaa

Itä-Götanmaan läänin poikki kulkee Götan kanava. Stenabohöjden Ydren kunnassa on läänin korkein piste, 327 metriä meren pinnan yläpuolella. Idässä lääni rajoittuu Itämereen, jonka saaristossa lääniin kuuluu noin 6 300 saarta. Itämeri muodostaa pitkiä lahtia sisämaahan; näitä lahtia ovat Bråviken, Slätbaken, Valdemarsviken ja Gamlebyviken. Linköping ja Norrköping ovat Ruotsin 6. ja 10. suurimmat taajamat, ja ne sijaitsevat 40 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Jos tarkastellaan koko Linköpingin ja Norrköpingin kuntia, niin ne ovat Ruotsin 5. ja 8. suurimmat kunnat. Tämän väestökeskittymän ansiosta kunnat markkinoivat itseään yhdessä Ruotsin neljäntenä suurkaupunkialueena.[6]

Suurimmat taajamat muokkaa

Vuonna 2010 Itä-Götanmaan läänissä sijaitsi 93 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[8]
1 Linköping &&&&&&&&&0104232.&&&&00104 232
2 Norrköping &&&&&&&&&&087247.&&&&0087 247
3 Motala &&&&&&&&&&029823.&&&&0029 823
4 Finspång &&&&&&&&&&012440.&&&&0012 440
5 Mjölby &&&&&&&&&&012245.&&&&0012 245
6 Söderköping &&&&&&&&&&&06992.&&&&006 992
7 Åtvidaberg &&&&&&&&&&&06859.&&&&006 859
8 Ljungsbro &&&&&&&&&&&06620.&&&&006 620
9 Vadstena &&&&&&&&&&&05613.&&&&005 613
10 Malmslätt &&&&&&&&&&&05214.&&&&005 214

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,4 2,4
  jalostus 24,1 23,9
  palvelut 72,6 72,8
  tuntematon 0,9 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 189 338 193 696
  työpaikkaomavaraisuus 97,8

Valtiopäivävaalit muokkaa

Itä-Götanmaan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Itä-Götanmaan läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 14 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 15 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[14]
Valittuja
edustajia[15]
  Maltillinen kokoomus 28,65 4
  Keskustapuolue 6,28 1
  Liberaalit 6,80 1
  Kristillisdemokraatit 5,85 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 32,95 5
  Vasemmistopuolue 5,09 1
  Ympäristöpuolue vihreät 7,59 1
  Ruotsidemokraatit 5,31 1
  Muut 1,49 0
  Yhteensä 15

Maakäräjäkunta muokkaa

Itä-Götanmaan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Itä-Götanmaan läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Itä-Götanmaan lääni on jaettu seuraaviin 5 vaalipiiriin:[16]

  • Linköping (30 kiinteää paikkaa)
  • Norrköping (27 kiinteää paikkaa)
  • Kinda Åtvid Valdemarsvik Söderköping (9 kiinteää paikkaa)
  • Ödeshög Ydre Boxholm Mjölby Vadstena (10 kiinteää paikkaa)
  • Motala Finspång (14 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 101 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[18]
Valittuja
edustajia[19]
  Maltillinen kokoomus 24,80 25
  Keskustapuolue 5,73 6
  Liberaalit 6,11 6
  Kristillisdemokraatit 5,13 5
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 34,53 35
  Vasemmistopuolue 4,97 5
  Ympäristöpuolue vihreät 6,46 7
  Ruotsidemokraatit 3,48 4
  Muut 8,80 8
  Yhteensä 101

Muiden puolueiden äänistä Vrinnevilistan sai 7,42 %, mikä oikeutti 8 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 1,38 % äänistä ja jäivät ilman paikkoja.[20]

Läänin kunnat muokkaa

1970-luvun kuntauudistusten jälkeen läänissä oli 12 kuntaa, mutta Vadstenan kunta erosi melko pian Motalan kunnasta takaisin omaksi kunnakseen. Nykyään Itä-Götanmaan lääniin kuuluu 13 kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[21]
0509   Ödeshögin kunta Ödeshög &&&&&&&&&&&05245.&&&&005 245
0512   Ydren kunta Österbymo &&&&&&&&&&&03666.&&&&003 666
0513   Kindan kunta Kisa &&&&&&&&&&&09799.&&&&009 799
0560   Boxholmin kunta Boxholm &&&&&&&&&&&05205.&&&&005 205
0561   Åtvidabergin kunta Åtvidaberg &&&&&&&&&&011517.&&&&0011 517
0562   Finspångin kunta Finspång &&&&&&&&&&020763.&&&&0020 763
0563   Valdemarsvikin kunta Valdemarsvik &&&&&&&&&&&07662.&&&&007 662
0580   Linköpingin kunta Linköping &&&&&&&&&0147334.&&&&00147 334
0581   Norrköpingin kunta Norrköping &&&&&&&&&0130623.&&&&00130 623
0582   Söderköpingin kunta Söderköping &&&&&&&&&&014043.&&&&0014 043
0583   Motalan kunta Motala &&&&&&&&&&041828.&&&&0041 828
0584   Vadstenan kunta Vadstena &&&&&&&&&&&07317.&&&&007 317
0586   Mjölbyn kunta Mjölby &&&&&&&&&&026073.&&&&0026 073

Väestönkehitys muokkaa

Itä-Götanmaan läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
163 320
1820
  
172 546
1830
  
187 609
1840
  
206 625
1850
  
222 484
1860
  
240 917
1870
  
254 265
1880
  
267 133
1890
  
266 619
1900
  
279 449
1910
  
294 179
1920
  
305 742
1930
  
309 911
1940
  
316 994
1950
  
347 537
1960
  
357 601
1970
  
382 674
1980
  
392 789
1990
  
403 011
2000
  
411 345
2010
  
429 642
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[22] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 15,9 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 12,2 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[23]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 5 731 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 1,3 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 603 Suomessa syntynyttä,[25] mikä vastasi 1,9 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 184 221 kruunua.[26]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[27]

  • 0–17-vuotiaat: 19,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,4 %

Väestö maakunnittain muokkaa

Itä-Götanmaan läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 431 075 asukasta,[28] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[28]
%
Itä-Götanmaa 428 379 99,4
Småland 2 696 0,6

Itä-Götanmaan maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta Småland vain osittain.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. http://www.fjarde.se/
  7. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  11. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till landstingsfullmäktige i Östergötlands län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  22. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  25. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  26. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  27. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  28. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itä-Götanmaan lääni.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Östergötlands län