Itä-Afrikan aasialaiset
Itä-Afrikan aasialaiset ovat Ison-Britannian entisillä Itä-Afrikan siirtomaa-alueilla asuvia alueelle lähinnä Intiasta tulleiden siirtolaisten jälkeläisiä. Heitä asuu Itä-Afrikassa edelleen Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa. Afrikan maiden itsenäistymisen jälkeen monet ovat myös muuttaneet esimerkiksi Britanniaan tai Kanadaan.
| Itä-Afrikan aasialaiset | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | pandžabi, gudžarati, englanti, swahili | |||||||||||||||
| Uskonnot | hindulaisuus, islam, sikhiläisyys | |||||||||||||||
Historia muokkaa
Aasialaisia on liikkunut Itä-Afrikassa useiden vuosisatojen ajan, mutta nykyiset alueen aasialaiset polveutuvat pääasiassa Mombasan ja Ugandan välistä rautatietä vuosina 1896–1902 rakentamaan tuoduista intialaisista. Afrikkalaista työvoimaa ei joko ollut saatavilla, tai se oli vihamielistä hanketta kohtaan. Itä-Afrikkaan tuotiin noin 32 000 intialaista siirtotyöläistä, mutta monet heistä kuolivat tauteihin tai palasivat kotimaahansa töiden jälkeen. Noin 7 000 intialaista jäi alueelle asumaan. Alueelle jääneet alkoivat toimia menestyksekkäästi esimerkiksi kaupan alalla ja uutiset tästä houkuttelivat lisää muuttajia Intiasta. Vuonna 1914 intialaisten etuja ajamaan perustettiin East African Indian National Congress, joka vaati etenkin tasavertaisuutta valkoisten kanssa hallinnossa.[1] Yhteistyötä mustien kansalaisoikeusliikkeiden kanssa ei juurikaan tehty[2].
Itä-Afrikan maiden itsenäistyttyä aasialaiset saivat valita ottavansa joko uuden maan kansalaisuuden tai pitävänsä Britannian kansalaisuuden, johon ei tosin kuulunut asumisoikeutta Britanniassa. Monet valitsivat Britannian kansalaisuuden, koska sen koettiin tarjoavan turvaa. Itsenäistyneissä maissa aloitettiin afrikkalaistamistoimenpiteet ja esimerkiksi aasialaisten toiminta maaseudulla estettiin. Heitä painostettiin myös ulos hallinnon viroista. Kaupungeissa yksityisellä sektorilla heidän asemansa turvana oli heidän korvaamattomuutensa paikallisissa talouksissa. Vuonna 1972 Ugandan hallitsija Idi Amin karkotti maastaan noin 80 000 aasialaista ja heidän omaisuutensa jaettiin hänen tukijoilleen. Keniassa olot säilyivät suhteellisen vakaana vuoteen 1982 saakka, jolloin vallankaappauksen yhteydessä puhkesi aasialaisvastaisia mellakoita. Kenian olot rauhoittuivat sittemmin joksikin aikaan ja maassa palattiin monipuoluejärjestelmään 1991, Samana vuonna Uganda esitti pyynnön maasta karkotetuille aasialaisille näiden paluusta takaisin. Tansaniassa puhkesi aasialaisvastaisia mellakoita vuonna 1993 ja Kenian vuosien 2007–2008 presidentinvaaleista syntyneiden levottomuuksien takia monet aasialaiset lähtivät muualle.[2]
Kulttuuri muokkaa
Siirtomaa-ajalla aasialaiset olivat osa kolmeluokkaista yhteiskuntajärjestelmää, jonka pohjalla olivat mustat ja huipulla valkoiset. Oman yhteisönsä sisällä aasialaiset ovat säilyttäneet Intialaisen järjestelmän. Hindulaisten joukossa ylläpidetään edelleen kastijärjestelmää. Aasialaisten yhteisöjä on pidetty myös varsin sulkeutuneina ja heitä on syytetty rasismistakin. Suurin osa Itä-Afrikan aasialaisista on joko hinduja tai muslimeita, mutta heidän joukossaan on myös esimerkiksi sikhejä, jainisteja ja zarathustralaisia. Suuri osa muslimeista on ismailistejä.[3] Suurin osa Itä Afrikan aasialaisista käyttää kielenään Länsi-Intiassa puhuttuja pandžabin ja gudžaratin kieliä. Niiden lisäksi monet osaavat englantia ja paikallisia kieliä kuten swahilia.[1]
Lähteet muokkaa
- Jamie Stokes: Encyclopedia of The Peoples of Africa and the Middle East. Facts On File, 2000. ISBN 978-0-8160-7158-6. (englanniksi)