Isohevosantilooppi
Isohevosantilooppi (Hippotragus equinus) on hevosantilooppeihin kuuluva eläin. Sen ruumis on 250–260 cm:n pituinen ja säkäkorkeus on 150–160 cm. Eläin painaa n. 260–300 kg ja sen hännän pituus on 50–70 cm.
Isohevosantilooppi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Hevosantiloopit Hippotraginae |
Suku: | Hippotragus |
Laji: | equinus |
Kaksiosainen nimi | |
Hippotragus equinus |
|
Katso myös | |
Isohevosantilooppi Wikispeciesissä |
Tuntomerkit muokkaa
Uros on kooltaan noin neljänneksen tai viidenneksen suurempi kuin naaras. Sen sarvet (50–70 cm) ovat käyrät ja oleellisesti lyhyemmät kuin mustahevosantiloopilla. Niskassa ja hartioissa on tumma harja, ja hieman vaatimattomampana se on myös kaulan alla.
Levinneisyys muokkaa
Isohevosantilooppia tavataan myös Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla lukuun ottamatta Guineanlahden rannikon sademetsäaluetta ja suurinta osaa Etelä-Afrikasta. Länsi-Afrikassa laji on uhanalainen, muualla varsin harvinainen. Isohevosantiloopilla on vakaa kanta vain suojelualueilla.
Elinympäristö muokkaa
Sen elinympäristöä ovat ruohikkoiset alueet, savanni ja suojaiset metsät lähellä sopivia juomapaikkoja.
Laumaeläminen muokkaa
Isohevosantilooppi elää yksikseen, pareittain tai pienissä, noin 25 eläimen laumoissa. Laumaa johtaa hallitseva uros.
Ravinto muokkaa
Ravinnosta pääosa on ruohoa, jossakin määrin myös pensaiden lehtiä ja hedelmiä.
Lisääntyminen muokkaa
Naaralla kanto-aika kestää 9 kuukautta ja se saa yhden jälkeläisen. Naaraat hakeutuvat synnytyksen jälkeen omiin laumoihinsa.
Lähteet muokkaa
- Suuri Eläinkirja. WSOY 1998. ISBN 951-0-22848-6
Viitteet muokkaa
- ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Hippotragus equinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.7.2014. (englanniksi)