Isoamyyliasetaatti

kemiallinen yhdiste

Isoamyyliasetaatin kemiallinen kaava on C7H14O2 ja rakennekaava CH3COO(CH2)2CH(CH3)2. Isoamyyliasetaatista käytetään myös nimityksiä isopentyyliasetaatti ja 3-metyylibutyyliasetaatti.

Isoamyyliasetaatti
Tunnisteet
Muut nimet Isopentyyliasetaatti
3-metyylibutyyliasetaatti
CAS-numero 123-92-2
PubChem CID 31276
Ominaisuudet
Molekyylikaava C7H14O2
Moolimassa 130,2 g/mol
Ulkomuoto Väritön neste
Sulamispiste - 79 °C (194 K)
Kiehumispiste 142 °C (415 K)
Tiheys 0,87 g/cm3
Liukoisuus veteen veteen 0,2 g/100 ml (20 °C)

Isoamyyliasetaatti on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen voimakas banaaninomainen tuoksu. Tämän vuoksi aineesta käytetään joissain yhteyksissä myös nimeä banaaniöljy. Isoamyyliasetaatin moolimassa on 130,2 g/mol, sulamispiste − 79 °C, kiehumispiste 142 °C,tiheys 0,87 g/cm3, liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 0,2 g/100 ml, leimahduspiste 25 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 123-92-2.

Isoamyyliasetaatti on eräs hunajamehiläisen käyttämistä kemiallisen viestinnän hälytysferomoneista. Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina useiden eliöiden viestinnässä.

Isoamyyliasetaattia käytetään hajusteissa sen hyvän banaaninkaltaisen tuoksunsa kautta. Lisäksi sitä käytetään liuottimena orgaanisissa synteeseissä ja penisilliinien valmistuksessa liuottimena uutoissa ja valokuvien kehityksessä.[1][2][3] Isoamyyliasetaatti valmistetaan Fischerin happokatalysoidun esteröintireaktion avulla isoamyylialkoholin ja etikkahapon välisellä reaktiolla.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 346. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. Raj Sakamuri: Esters, Organic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 22.04.2013
  3. Karl-Georg Fahlbusch, Franz-Josef Hammerschmidt, Johannes Panten, Wilhelm Pickenhagen, Dietmar Schatkowski, Kurt Bauer, Dorothea Garbe & Horst Surburg:Flavors and Fragrances, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 22.04.2013

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.