Wikipedia

Islamin profeetat

Islamin profeetat ovat Jumalan lähettämiä varoittajia ja Jumalan sanan välittäjiä ihmisille. Islaminuskon mukaan Jumala on aikojen alusta ilmoittanut tahtonsa heidän kauttaan. Tärkeimmille profeetoille annettiin kirja, jolloin heistä käytetään nimitystä "lähettiläs" (arab. رَسُول‎ rasūl).

Nooa arkkeineen vuonna 1583 laaditussa käsikirjoituksessa.

Profeettakertomusten paradigma muokkaa

Islamin profeettanäkemys tulee katkelmittain ilmi Koraanissa. Profeettojen historian kirjoitti Ibn Ishaq (k. 767) laajassa, mutta kadonneessa kirjassaan. Sen osia on kuitenkin runsaasti säilynyt referaatteina muissa kirjoissa. Tärkein niistä on vuonna 834 kuolleen Ibn Hishamin teos "Profeetta Muhammedin elämäkerta" (Sirat rasul Allah).[1]

Kun Ishaq laati teostaan, hänen esikuvanaan olivat Mooseksen kirjat ja Vanhan Testamentin profeetat. Ishaqin teos oli muodoltaan pelastushistoria, joka alkoi maailman luomisella ja Vanhan Testamentin tavoin jatkoi profeettojen ketjun esittelyllä. Profeetat oli vuorollaan lähetetty varoittamaan ihmisiä ja julistamaan pelastusta. Ibn Hishamin teos kattaa vain Ishaqin kirjan viimeisen osan, joka sisälsi Muhammedin elämäkerran. Se oli eräänlainen Uuden Testamentin vastine, joka Jeesuksen sijaan kertoi Muhammedista.[2]

Profeettojen tarinat ovat rakenteeltaan samanlaisia. Tutkijat puhuvat "profeettaparadigmasta", missä profeettojen toiminta toistaa samaa kaavaa.[3]

  1. Jumala lähettää profeetan tuomaan varoitussanan kansalle.
  2. Valtaosa ihmisistä kieltää profetian, mutta pienempi osa uskoo siihen.
  3. Profeetta ja tosiuskovat pakenevat Jumalan ohjeiden mukaan.
  4. Tuhoisa rangaistus kohtaa uskottomia.
  5. Uusi kansa "perii maan".

Muhammed muokkaa

Koraanin mukaan "Jokaisen kansan luo on tullut varoittaja" (35: 24). Sellainen puuttui vain arabeilta, jotka Muhammedin myötä saivat lopulta oman profeettansa. Hän oli samalla viimeinen profeetta, jonka myötä Jumalan pelastussuunnitelma täydellistyi. Muhammedin asema vastaa tässä suhteessa Jeesuksen roolia kristinuskossa. Aikaisemmat profeetat myös ennakoivat Muhammedin tuloa aivan kuten kristityt näkivät Vanhan Testamentin ennakoivan Jeesusta. Näissä vastaavuuksissa voi nähdä ”mytomorfiaa” eli myyttien yhtäläisyyttä. Muhammed ei kuitenkaan muissa suhteissa ole Jeesuksen symmetrinen vastine. Kristillisessä teologiassa Jeesus edustaa Jumalan Sanaa (logos). Islamissa Jumalan sanaa vastaa Koraani, joka on lähes kaikkien muslimien uskon mukaan luomaton ja ollut ikuisesti olemassa. Jeesuksen vastineena islamissa on siten pidetty pikemminkin Koraania kuin Muhammedia.[4]

"Profeettojen sinetti" muokkaa

Islamilaisen profeettakäsityksen mukaan profeetan poika on myös profeetta. Tämä käy ilmi myös šiiamuslimien imaamiketjuista, jotka päättyvät katkeamiseen eli imaamin kätkeytymiseen (seitsemännen tai kahdennentoista imaamin kohdalla) vasta, kun sukulinja sammuu. Säännöllä on ollut vaikutuksia Muhammedin elämäkertaan, sillä se tarkoitti, ettei viimeisellä profeetalla voinut olla aikuisikään ehtinyttä poikaa. Juuri näin kävikin, sillä kaikki profeetan miespuoliset jälkeläiset kuolivat ennen täysi-ikäisyyttä.

Ongelmaksi muodostui kertomus Muhammedin ottopojasta Zaidista. Häntä koskeva tarina on ainoa, joka Muhammedista kerrotaan Koraanissa. Tarina kertoo, että hankalaksi tullut ottopoikasuhde purettiin siten, että Muhammed meni naimisiin Zaidin vaimon kanssa.[5] Näin päästiin ryhmien suuran (33:40) julistamaan tilanteeseen: "Muhammed ei ole kenenkään miehenne isä, vaan Jumalan lähettiläs ja profeettojen sinetti.” Kohta on Koraanin ainoa, jossa varmuudella puhutaan profeetasta nimeltä Muhammed.[6]

Metafora profeettojen "sinetistä" on islamissa tärkeä, koska sitä käytetään kuvaamaan, että Muhammed on viimeinen profeetta, jonka myötä Jumalan antamat ilmoitukset ovat myös lopullisessa ja täydellisessä muodossa. Toisin kuin muitten lähettiläitten kirjat, jotka ovat kaikki turmeltuneet, Muhammedin Koraani on turmeltumaton ja ikuisesti muuttumaton.

Metafora sinetistä ei ole alkuperältään islamilainen. Israelilainen orientalisti G. Stroumsa on osoittanut, että islam sai oppinsa viimeisestä profeetasta manikealaisuudesta. [7] 200-luvulla elänyt Mani piti itseään Aatamista alkaneen vanhatestamentillisten profeettojen sarjan jatkajana. Manikealaiset käyttivät hänestä kunnianimeä ”profeettojen sinetti”. Sillä ei kuitenkaan tarkoitettu, että Mani olisi ollut viimeinen, vaan että hän vahvisti eli sinetöi oikeaksi aikaisempien profeettojen sanoman. Islamilaisissa lähteissä kielikuva ymmärrettiin niin, että Mani olisi pitänyt itseään lopullisen tiedon ilmoittajana. Metafora ja sen uusi tulkinta siirrettiin koskemaan myös Muhammedia Koraanin jakeessa 33:40.[7]

Muhammed ja Mooses muokkaa

 
Mooses on Muhammedin mytomorfinen esikuva - Michelangelon veistos (1513).

Islamin profeetta -paradigman esikuva on Vanha Testamentti. Muhammed on monessa suhteessa uusi Mooses, ja hänen elämäkertansa seuraa esikuvan vaiheita. Yhtäläisyyksiin kuuluvat molempien profeettojen orpous sekä lapsuus korkeassa asemassa olleiden sijaisvanhempien luona. Molemmat profeetat pelastavat oman kansansa tuholta viemällä sen pakoon. Jumala ilmestyy heille vuorella ja antaa Pyhän kirjan. Sotaherroina he aloittavat Luvatun maan valloituksen, mutta eivät näe lopputulosta. Molemmat nimittävät 12 seuraajaa työlleen, ja valloituksen vievät päätökseen seuraajat, Mooseksella Joosua, Muhammedilla Umar. Profeettojen sanoihin ja tekoihin perustuva Jumalan laki (šaria tai halakha) annetaan heidän kansoilleen seurattavaksi.[8]

Yhtäläisyydet ovat niin ilmeisiä,kenen mukaan? että Muhammed vaikuttaa Mooseksen toisinnolta. Muslimeille yhtäläisyydet kertovat, että tällä tavoin Toora ennustaa Muhammedin tuloa.lähde?

Muhammed-elämäkerran rakenne muokkaa

Muhammedin elämäkerrasta löytyy satujen perusrakenne.[9][10] Siinä sankari usein ensin ajetaan pois kotoaan. Ystävien ja joskus yliluonnollisten voimien avulla hän hankkii mainetta maailmalla kunnes palaa juhlittuna voittajana kotiin. Rakenne löytyy esimerkiksi Grimmin veljesten ja Andersenin saduista,[11] Disney-elokuvista[12] tai Coppolan Kummisetä-trilogiasta. Myös Muhammedin tarina sisältää paon kotikaupungista Mekasta, maineteot maailmalla ja voittoisan paluun kotiin. Paluun jälkeen profeetta kuolee, sillä tarina on valmis.

Profeettojen luokat muokkaa

Islamin mukaan maan päällä on vaikuttanut kaikkiaan 124 000 profeettaa, joista 35 on ollut apostoleja. Profeetoista 25 mainitaan Koraanissa nimeltä.[13] Yleisimmin mainittuja ovat Mooses (136 kertaa), Abraham (79), Nooa (33), Adam (25) ja Jeesus (23). Muhammed mainitaan 4 kertaa, mutta niistä vain yksi kiistattomasti tarkoittaa profeetta Muhammedia.[14]

Koraani määrittelee suhdetta profeettoihin jakeissa 2:137 ja 2:253. Jälkimmäisessä todetaan: "Näistä lähettiläistä olemme eräille antanut korkeamman aseman kuin toisille. Ylennettyjen joukossa oli niitä, joiden kanssa Jumala on puhunut, ja toisia, jotka Hän on korkealle korottanut." Islamissa profeetat jaetaan kolmeen luokkaan.

Perääntymättömät muokkaa

Ylimpään ryhmään kuuluvat Muhammedin lisäksi periksiantamattomiksi ja Jumalalle omistautuneiksi kutsutut profeetat (لل ﺯم). Tavallisesti tähän joukkoon ovat kuuluneet – lähteestä riippuen – Nooa, Abraham, Mooses, Jeesus ja joskus myös Adam.[15]

Lähettiläät muokkaa

Pyhän kirjan saaneet profeetat tunnetaan Lähettiläinä tai Sanansaattajina (رسول, rasūl). Kirjan saaneita lähettiläitä ovat olleet Mooses (kirjana Toora), Daavid (kirjana Psalmit) ja Jeesus (kirjana إنجيل, Injīl eli Evankeliumi). Lähettiläiden kirjat ovat vastanneet sanomaltaan islamia. Aikojen kuluessa ne ovat kuitenkin turmeltuneet ja vääristyneet niin, että Mooseksen kirjat, Psalmit ja Uuden Testamentin evankeliumit eivät enää vastaa islaminuskon opetuksia. Vielä Koraani kuitenkin useissa kohdissa kehottaa luottamaan näihin kirjoihin.

Orientalisti Hans Jansenin mukaan lähettilään käsite on peräisin psalmin 118 säkeestä "Siunattu hän, joka tulee Herran nimeen".[16]

Muut profeetat muokkaa

Vähemmän tärkeille profeetoille (نبي, nabī) ei annettu pyhää kirjaa, vaan he puhdistivat uskoa ja toimivat aiempien pyhien kirjojen mukaan.[15]

Koraanissa mainitut profeetat muokkaa

Lukumäärät Koraanin maininnoista vaihtelevat käännöksen mukaan.

Nimi arabiaksi Nimi suomeksi Pääartikkeli Mainintoja Koraanissa
آدم
Adam 		Aadam Aadam islaminuskossa 25

Aadam oli ensimmäinen ihminen ja islamin profeetta. Jumala loi hänet ja Eevan savesta ja yhdestä sielusta. Koraanissa paholainen houkutteli Aadamin tekemään syntiä. Aadam on myös raamatullinen hahmo.

إدريس
Idris 		Idris Idris islaminuskossa 2

Idris rukoili Jumalan lähettämän kuivuuden loppumista. Kuivuus oli rangaistus, koska ihmiset olivat unohtaneet Jumalan. Idris rukoili pelastusta ja sade tuli. Idris esiintyy vain islamilaisessa kirjallisuudessa.

نوح
Nuh 		Nooa Nooa islaminuskossa 33

Nooa saarnasi yksijumalaisuutta ja hänen uskonsa johti arkin rakentamiseen. Islamin perimätieto antaa ristiriitaista tietoa oliko vedenpaisumus paikallinen vai maailmanlaajuinen. Nooa on myös raamatullinen hahmo.

هود
Hud 		Huud Huud islaminuskossa 8

Huud oli yksi harvoista ihmisistä, jotka selviytyivät Jumalan aiheuttamasta suuresta myrskystä. Hänen mukaansa on nimetty seitsemäs suura. Huud esiintyy vain islamilaisessa kirjallisuudessa.

صالح
Salih 		Salih Salih islaminuskossa

Salih jätti Thamud-heimonsa Jumalan määräyksestä. Jumala rankaisi heimoa joukkosurmalla, koska heimo tappoi Jumalan antaman kamelin. Sela on myös raamatullinen hahmo.

إبراهيم
Ibrahim 		Abraham Abraham islaminuskossa 71

Abraham rakensi Kaaban ja sitä ympäröivän Mekan yhdessä poikansa Ismaelin kanssa. Hän nimitti uskovia ensimmäisenä muslimeiksi. Abraham on myös raamatullinen hahmo.

لوط
Lut 		Loot Loot islaminuskossa 29

Loot saarnasi yksijumalaisuutta Sodoman ja Gomorran kaupungeissa. Jumala tuhosi kaupungit niiden asukkaiden paheellisuuden ja jumalattomuuden takia. Loot on myös raamatullinen hahmo.

إسماعيل
Isma’il 		Ismael Ismael islaminuskossa 12

Ismael oli Abrahamin vanhin poika. Lapsena hän löysi kaivon Mekassa, joka toimii vielä nykyäänkin pyhiinvaelluskohteena. Ismael on myös raamatullinen hahmo.

إسحاق
Ishaq 		Iisak Iisak islaminuskossa 16

Iisak oli Abrahamin toiseksi vanhin poika. Hän jatkoi yhdessä veljensä kanssa Abrahamin perintöä. Iisak on myös raamatullinen hahmo.

يعقوب
Ya’qub 		Jaakob Jaakob islaminuskossa 19

Jaakob oli Iisakin poika, joka jatkoi isoisänsä Abrahamin perintöä. Jaakob on myös raamatullinen hahmo.

يوسف
Yusuf 		Joosef Joosef islaminuskossa 37

Joosef oli Jaakobin poika ja hänen isoisoisänsä oli Abraham. Hän toimi Egyptin kuninkaan neuvonantajana. Hänen omat veljensä heittivät Joosefin kaivoon. Joosef on myös raamatullinen hahmo.

أيوب
Ayyub 		Job Job islaminuskossa 4

Job kärsi 18 vuoden sairaudesta, koska Jumala halusi koetella häntä. Palkinnoksi Jumala lahjoitti Jobille sairauden poistavan nuoruuden lähteen. Job on myös raamatullinen hahmo.

شعيب
Šu’aib 		Shu’aib Shu’aib islaminuskossa

Shu’aib sai Jumalalta tehtävän ohjata Midjanin ja Aikahin kansoja. Nämä kansat eivät kuunnelleet varoituksia, joten Jumala tuhosi heidän kylänsä. Jetro on myös raamatullinen hahmo.

موسى
Musa 		Mooses Mooses islaminuskossa 176

Mooses vapautti heprealaiset orjat Egyptissä ja johdatti heidät erämaahan, koska he eivät totelleet Jumalan käskyjä. Siinain vuorilla hän sai Tooran (توراة, taurat) ja kymmenen käskyä Jumalalta. Mooses on myös raamatullinen hahmo.

هارون
Harun 		Aaron Aaron islaminuskossa 24

Aaron avusti vanhempaa veljeään Moosesta. Hän puhui usein Mooseksen puolesta. Aaron on myös raamatullinen hahmo.

ذو الكفل
Dhulkifl 		luultavasti
Hesekiel 		Hesekiel islaminuskossa 2

Hesekiel oli oikeamielinen Jumalan profeetta, mutta hänen asemastaan käydään kiistaa islamin sisällä. Hesekiel on myös raamatullinen hahmo.

داود
Dawud 		Daavid Daavid islaminuskossa 16

Daavid välitti Psalmit (زبور, zabur) kansalle. Islamin Daavid kukisti myös Goljatin. Daavid on myös raamatullinen hahmo.

سليمان
Sulaiman 		Salomo Salomo islaminuskossa 21

Salomo oli Daavidin poika. Salomo sai vallan kaikkeen, mukaan lukien džinneihin. Hän laajensi valtakuntaa Arabian niemimaalle asti. Salomo on myös raamatullinen hahmo.

إلياس
Ilyas 		Elia Elia islaminuskossa 3

Elia hallitsi eteläistä Arabian niemimaata Salomon kuoleman jälkeen. Hän yritti saada kansan yksijumalaiseksi, mutta se ei totellut ja joutui kuivuuden ja sairauksien kouriin. Elia on myös raamatullinen hahmo.

اليسع
Al-Yasa’ 		Elisa Elisa islaminuskossa 2

Elisa johti israelilaisia Elian kuoleman jälkeen. Hän yritti osoittaa Israelin kuninkaille Jumalan voimaa, mutta ei vakuuttanut heitä. Elisa on myös raamatullinen hahmo.

يونس
Yunus 		Joona Joona islaminuskossa 5

Joona yritti ohjata Niniven kansaa kohti yksijumalaisuutta, mutta he kieltäytyivät kuuntelemasta. Rangaistukseksi skyyttalaiset valtaisivat heidät. Joona on myös raamatullinen hahmo.

زكريا
Zakariyya 		Sakarias Sakarias islaminuskossa 8

Sakarias oli Marian, Jeesuksen äidin, suojelija. Sakarias rukoili Jumalalta lasta ja steriili vaimo synnytti pojan, Johanneksen. Sakarias on myös raamatullinen hahmo.

يحيى
Yahya 		Johannes Johannes islaminuskossa 5

Johannes oli Jeesuksen serkku, joka saarnasi Abrahamin yksijumalaisuutta. Koraani ei mainitse häntä kastajaksi. Apostoli Johannes ja Johannes Kastaja ovat myös raamatullisia hahmoja.

عيسى
Isa 		Jeesus Jeesus islaminuskossa 28

Jeesus syntyi Mariasta neitseellisesti, suoritti ihmetekoja, saarnasi ja lopulta hänet nostettiin taivaaseen. Jeesus oli lempeä opettaja mutta toisaalta ankara askeetti. Jeesus on myös raamatullinen hahmo.

محمد
Muhammad 		Muhammad Muhammad 4

Muhammad oli viimeinen islamin profeetta. Hän sai ilmestyksiä Mekan ja Medinan vuosilta, joista koottiin islamin tärkein kirja, Koraani. Hän toimi niin uskonnollisena, sotilaallisena kuin poliittisenakin johtajana.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin ellämäkerta. Suom.Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1999.
  2. ↑ Newby, G. D: The Making of the Prophet. A Reconstruction of the Earliest Biography of Muhammed. University of South Carolina Press., 1989.
  3. ↑ Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 138–143
  4. ↑ Heikki Räisänen: Rosoinen Raamattu, s. 14. WSOY, 2006.
  5. ↑ Townsend 2018, s. 134
  6. ↑ Ohlig, 2013, s. 286
  7. ↑ a b Stroumsa, G.G.: (1986). “Seal of the prophets”. The nature of the Manichean metaphors. Teoksessa: Jerusalem studies in Arabic and Islam, 7.. Jerusalem: Magnet Press, 1986.
  8. ↑ Ibn Warraq: The origins of the Quran. Prometheus, 1998.
  9. ↑ Propp, V. J.: Morfologia della fiaba. Einaudi, 2000.
  10. ↑ Di Cesare Michelina: The Prophet in the Book: Images of Muhammad in Western Medieval Book Culture. Teoksessa: Avinoam Shalem (toim.) Constructing the Image of Muhammad in Europe, s. 20. De Gruyter, 2013.
  11. ↑ esimerkiksi Rautahannu tai Ruma ankanpoikanen
  12. ↑ esimerkiksi Leijonakuningas
  13. ↑ Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology, s. 189. Isaac Publishing, 2013.
  14. ↑ Ohlig, K-H.: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 273, 277. Prometheus Books, 2013.
  15. ↑ a b Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 140–147
  16. ↑ Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biographie, s. 445–446. Verlag C. H. Beck, 2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Islamin_profeetat&oldid=22010073”