Isabelino Gradín (8. heinäkuuta 1897 Montevideo21. joulukuuta 1944 Montevideo) oli uruguaylainen jalkapalloilija, joka oli yksi maansa parhaista lajissaan jalkapallon alkuaikoina. Gradín kilpaili menestyksekkäästi myös yleisurheilussa.

Isabelino Gradín
Henkilötiedot
Koko nimi Isabelino Gradín
Syntymäaika 8. heinäkuuta 1897
Syntymäpaikka Montevideo, Uruguay
Kuolinaika 21. joulukuuta 1944
Kuolinpaikka Montevideo, Uruguay
Pelipaikka hyökkääjä
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1915–1921 Peñarol 212 (101)
1922–1929 Olimpia
Maajoukkue
1915–1927 Uruguay 24 (10)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 21. tammikuuta 2016.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 21. tammikuuta 2016.

Jalkapalloura muokkaa

Gradín edusti vuodet 1915–1921 kotimaansa pääsarjan Club Atlético Peñarolia. Hän pelasi seuran paidassa 212 ottelua, joissa hän onnistui maalinteossa 101 kertaa. Hän voitti seuran paidassa kaksi kertaa Uruguayn mestaruuden.[1] Vuodet 1922–1929 Gradín edusti Olimpiaa. Vuonna 1929 hän päätti uransa.

Uruguayn jalkapallomaajoukkueessa Gradín pelasi vuosina 1915–1927 tehden 24 ottelussa kymmenen maalia. Gradín oli mukana historian ensimmäisessä Copa Américassa vuonna 1916, jossa hän oli turnauksen maalikuningas Uruguayn voittaessa kultaa. Gradín saavutti Copa Américan mestaruuden myös vuonna 1917 ja oli mukana Copa Américassa vielä vuonna 1919.

Yleisurheilu-ura muokkaa

Gradín kilpaili urallaan myös pikajuoksussa. Vuoden 1919 Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailuissa hän voitti kultaa sekä 200 että 400 metrin juoksussa.[2] Hän toisti tuon saavutuksen seuraavan vuoden Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailuissa.[2]

Muuta muokkaa

Gradínin ja hänen maanmiehensä Juan Delgadon päästessä kentälle historian ensimmäisessä Copa Américassa vuonna 1916 heistä tuli historian ensimmäisiä tummaihoisia jalkapalloilijoita, jotka pääsevät kentälle kansainvälisessä jalkapalloturnauksessa. Gradín toimi innoituksena monille tummaihoisille pelaajille. Muun muassa Pelé on pitänyt häntä idolinaan.[3]

Gradín kuoli montevideolaisessa sairaalassa joulukuussa 1944 47-vuotiaana vain neljä päivää sen jälkeen, kun hänen pitkäaikainen seuransa Peñarol oli voittanut historiallisen 15:nnen Uruguayn mestaruuden.[3] Mestarijoukkue kävi tapaamassa Gradínia seurassa ja omisti mestaruutensa tälle.[3]

Gradínin iso-isovanhemmat olivat orjia Lesothossa.[4]

Saavutukset muokkaa

Jalkapalloilijana muokkaa

Seurajoukkuetasolla

Maajoukkuetasolla

Henkilökohtainen

Yleisurheilijana muokkaa

  • Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailut 1919: kultaa (200 metriä, 400 metriä)
  • Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailut 1920: kultaa (200 metriä, 400 metriä)

Lähteet muokkaa