Iranin Vihreä liike

Iranin Vihreä liike ( pers. ‏جنبش سبز ایران‎), joka tunnetaan myös länsimaisessa mediassa Persian heräämisenä tai persialaisena keväänä, viittaa poliittiseen liikkeeseen, joka syntyi vuoden 2009 Iranin presidentinvaalien jälkeen, jolloin mielenosoittajat vaativat Mahmoud Ahmadinejadin poistumista virastaan. Vihreää käytettiin aluksi Mir Hossein Mousavin kampanjan symbolina, mutta vaalien jälkeen siitä tuli yhtenäisyyden ja toivon symboli. Mir Hossein Mousavi ja Mehdi Karroubi tunnustetaan vihreän liikkeen poliittisiksi johtajiksi. Hossein-Ali Montazeri mainittiin myös liikkeen hengellisenä johtajana.

Jotkut ovat väittäneet, että vihreän liikkeen mielenosoitukset olivat merkittävä tapahtuma Iranin nykyaikaisessa poliittisessa historiassa, ja tarkkailijat väittivät, että mielenosoitukset olivat suurimmat Iranin vallankumouksen 1978–1979 jälkeen.

2009–10 vaalien protestit

Iranissa presidentin virkaa pidetään toiseksi vahvimpana asemana maassa, sillä sille myönnetään merkittävää valtaa. Irania johti vuodesta 2005 konservatiivi Mahmoud Ahmadinejad, joka toimi Teheranin pormestarina ennen kuin hänet valittiin presidentiksi. Ahmadinejadin nimi liitettiin maan syviin ihmisoikeusloukkauksiin erityisesti väkivallan käytön kanssa. Muita rikkomuksia olivat kuolemanrangaistuksen lisääntyminen ja LGBT-oikeuksien ongelmat. Human Rights Watchin mukaan "perusihmisoikeuksien suojelu Iranissa on huonontunut" Ahmadinejadin ensimmäisen presidenttikauden aikana, esimerkiksi teloitusten määrä kasvoi kolminkertaiseksi. Iranin presidentillä ei kuitenkaan ole valtaa valvoa oikeuslaitosta.

Ahmadinejadin ensimmäisen kauden aikana erityisen vakavana ongelmana olivat nuorten kuolemanrangaistukset sekä poliittisten vankien määrän kasvu.

Ahmadinejadin suosio alkoi laskea ihmisoikeuksien ja muiden ongelmien, kuten väitetyn äänestyspetoksen, vuoksi.

Seuraavat vaalit järjestettiin 12. kesäkuuta 2009, ja ne aiheuttivat nopeasti merkittäviä kiistoja, jotka johtuivat hallituksen ja opposition välisistä erimielisyyksistä vaalien tuloksista. Ahmadinejadin katsottiin voittaneen, mutta Mousavi ja hänen kannattajansa uskoivat, että tulokset olivat vilpillisiä. He ehdottivat, että sisäministeri Sadegh Mahsouli, Ahmadinejadin liittolainen, oli puuttunut vaaleihin ja vääristänyt äänet pitääkseen Ahmadinejadin vallassa.

Mousavi vaati voittoa ja kehotti tukijoitaan juhlistamaan sitä. Samalla Mahmoud Ahmadinejadin toimisto ilmoitti lähes välittömästi, että istuntojohtaja oli voittanut vaalit, koska hän oli saanut noin kaksi kolmasosaa äänistä. Se herätti Iranin iranissa protesteja vuosina 2009–2010, joita järjestivät enimmäkseen Mousavin kannattajat ja jotka olivat suunnattuja Ahmadinejadia ja hallitusta vastaan.

Kesäkuun 13. ja 14. tapahtuneissa rynnäköissä Teheranissa hallitus pidätti poliisiviranomaisten mukaan yli 170 henkilöä. Heidän joukossaan olivat merkittävät uudistusmieliset poliitikot, kuten Behzad Nabavi, Mohsen Mirdamadi ja entinen presidentti Mohammad Khatami. Iranilainen toimittaja Mashallah Shamsolvaezin väitti, että presidenttiehdokas Mir-Hossein Mousavi asetettiin kotiarestiin, vaikka virkamiehet kielsivät tämän. Noin 200 ihmistä pidätettiin Teheranin yliopiston opiskelijoiden kesken tapahtuneiden yhteenottojen jälkeen, tosin monet vapautettiin myöhemmin.

Myöhemmin Mousavi ja reformistit yrittivät toteuttaa uudistuksia oikeudellisten prosessien kautta ja perustivat uuden koalition, jonka nimi oli The Green Path of Hope .