Invocation
Invocation, myös Rukous, on suomalaisen kuvanveistäjän Emil Wikströmin tunnetuimpia pienveistoksia. Kipsiin 57 cm korkuinen teos valettiin 1895 ja siitä on pronssivaloksia. Ateneumin taidemuseon kokoelmissa on lisäksi 1897 tehty marmoriversio aiheesta.[1]
| Invocation, rukous | |
|---|---|
| Nimi | Invocation, rukous |
| Tekijä | Emil Wikström |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Veistos |
| Materiaali | Marmori |
| Korkeus | 59 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Veistoksen kipsivalos oli ensi kerran esillä Suomen taideyhdistyksen 50-vuotisnäyttelyssä 1896, jolloin se herätti ihailua. Kolme kipsivalosta oli taideyhdistyksen arpajaisten palkintona ja myös yksityishenkilöt ostivat teoksen kipsivaloksia.[2]
Invocation oli harjoitelma teokseen Ajanjumalan vanki.[2] Aihe oli symbolistinen ja työn tarkoituksena oli kuvata järjen ja hengen dualismia. Invocationissa nainen rukoilee vapautusta järjen ja materian kahleista.[3] Malli poseeraa katse ja kasvot ylös kohotettuina ja huulet raollaan.[2]
Invocation-veistoksen mallina oli Emil Wikströmin vastavihitty vaimo Alice Wikström. Teos ajoittuu Sääksmäen Visavuoren ateljeetaloon, joka paloi vuonna 1896. Wikström rakennutti tilalle uuden talon ateljeen.[3][2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Invocation, Hagelstam. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Invocation Rukous Serlachius-museot (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.6.2012.
- ↑ a b Huusko, Timo (toim.): ”Emil Wikström: Invocation, Rukous”, Ateneum-opas, s. 55. Valtion taidemuseo, 2007. ISBN 9789515329943.