Internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira

sananparsi

Internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira” (engl. ”On the Internet, nobody knows you’re a dog”) on sananparsi, joka on peräisin The New Yorkerissa alun perin 5. heinäkuuta 1993 julkaistusta Peter Steinerin pilakuvasta.[1][2] Kuvassa on kaksi koiraa, joista toinen istuu tuolilla tietokoneen äärellä ja sanoo kuvatekstin lattialla istuvalle.[2][3] Vuoteen 2011 mennessä kuva oli The New Yorkerin uudelleenjulkaistuin pilakuva ja Steiner oli ansainnut sen käytöstä yli 50 000 dollaria.[1][4][5]

Peter Steinerin pilakuva The New Yorkerissa.

Alkuperä muokkaa

The New Yorkeriin vuodesta 1979 alkaen piirtänyt sarjakuvapiirtäjä Peter Steiner[5] kertoi pilakuvansa jääneen alun perin vähälle huomiolle, mutta saaneen myöhemmin siivet. Hänestä tuntui siltä kuin olisi ollut henkilö, joka keksi hymiön.[1] Kuvan piirtämisen aikoihin Steiner ei edes ollut erityisen kiinnostunut internetistä, vaikka käyttikin sitä, eikä hän muista aikoneensa kuvaan mitään ”syvällisempää” merkitystä: kyseessä oli vain ”keksi tähän kuvateksti” -tyyppinen pilakuva.[1]

Pilakuvansa myöhemmästä suosiosta Steiner sanoi: ”En oikein käsitä, miten laajalti tunnettu se on.”[1]

Konteksti muokkaa

Pilakuva osoittaa tärkeää hetkeä internetin historiassa. Aiemmin vain akateemisten kansalaisten ja hallinnon insinöörien käytössä ollut internet oli nyt puheenaiheena The New Yorkerin kaltaisissa yleisluontoisissa julkaisuissa. Lotus 1-2-3:n perustaja ja varhaisen vaiheen internetaktivisti Mitch Kapor kommentoi vuonna 1993 Timen artikkeliin: ”Varma merkki siitä, että yleinen kiinnostus on saavuttanut kriittisen massan, tuli tänä kesänä kun The New Yorker julkaisi pilakuvan kahdesta tietokonetta käyttävästä koirasta.”[6]

Pilakuva symboloi virtuaalisen yksityisyyden näkemystä, joka painottaa käyttäjien mahdollisuutta lähettää ja vastaanottaa viestejä yleisen anonymiteetin suojassa. Lawrence Lessigin mukaan ”kukaan ei tiedä”, koska internetprotokollat eivät pakota käyttäjiä tunnistautumaan. Paikalliset yhteydet esimerkiksi yliopistoissa saattavat vaatia tunnistautumista, mutta tällöinkin tieto säilytetään paikallisesti eikä ole osa itse internetin käyttöä.[7]

Moharan-Martinin ja Schumacherin vuoden 2000 tutkimuksessa pakonomaisesta tai hankaluuksia aiheuttavasta internetin käytöstä mainitaan tämä ilmiö, ja esittää mahdollisuuden esittää haluamaansa roolia nimettömyyden kautta mahdollisena syynä pakonomaiselle tarpeelle käyttää internetiä.[8] Tämän voidaan katsoa tarkoittavan ”sitä, että kyberavaruus on vapauttava, koska sukupuoli, rotu, ikä, ulkonäkö ja jopa ’koiruus’ voidaan jättää pois tai muuttaa tai liioitella rajoittamattomasti lukemattomiin eri laillisiin ja laittomiin tarkoituksiin”, mikä toistaa John Gilmoren, Usenetin historian avainhenkilön, vuonna 1996 antamia lausuntoja.[9] Fraasi viittaa myös mahdollisuuteen ”ristiinpukeutua tietokoneitse” ja esiintyä muun sukupuolen, rodun, iän yms. edustajana kuin todellisuudessa on.[10] Toisella tasolla ”vapaus josta koira päättää hyötyä on vapaus ’käydä’ etuoikeutetun joukon jäsenestä, eli Internetiin pääsevästä tietokonetta käyttävästä ihmisestä”.[10][11] Vuonna 2007 pilakuvaa käytettiin näyttämään, miten 17-vuotiasta webmasteria voitiin luulla kokeneeksi internetammattilaiseksi, ja vertauskuvana WikiScanner-ohjelmalle, joka voi yhdistää Wikipedian nimettömiä muokkaajia näiden käyttämän IP-osoitteen omistavaan tahoon.[12] Aihe saattaa liittyä myös internetin käyttämiseen lasten seksuaalisen hyväksikäytön välineenä.[13]

Vaikutus muokkaa

Pilakuva oli innoituksena Alan David Perkinsin näytelmälle Nobody Knows I’m a Dog (”Kukaan ei tiedä, että olen koira”). Näytelmä kertoo kuudesta henkilöstä, jotka eivät rohkene kommunikoida kunnolla toisten ihmisten kanssa, mutta rohkaistuvat olemaan sosiaalisia Internetissä anonymiteetin suojassa.[1]

Applen internet suite -ohjelmisto Cyberdog nimettiin pilakuvan mukaan.[14]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Fleishman, Glenn. "Cartoon Captures Spirit of the Internet", The New York Times, December 14, 2000. Luettu October 1, 2007. Archived from the original on January 20, 2008. 
  2. a b The New Yorker: On the Internet, nobody knows you're a dog University of North Carolina at Chapel Hill - reprinted for academic discussion. Title 17 U.S. Code. Viitattu October 2, 2007.
  3. EURSOC: New Privacy Concerns EURSOC. Arkistoitu tammikuu 26, 2009. Viitattu October 2, 2007.
  4. Glenn Fleishman. "New Yorker Cartoons to Go on Line", The New York Times, October 29, 1998. Luettu October 2, 2007. 
  5. a b January 2011, Brown's Guide to Georgia
  6. Philip Elmer-DeWitt, David S. Jackson, Wendy King. "First Nation in Cyberspace", Time Inc., December 6, 1993. Luettu March 21, 2009. 
  7. Lessig, Lawrence (2006). Code: Version 2.0. Basic Books, 35. ISBN 0-465-03914-6. 
  8. Morahan-Martin, J., & Schumacher, P. (2000). Incidence and Correlates of Pathological Internet Use among College Students. Computers in Human Behavior, 16, 13-29.
  9. Jordan, Tim (1999). "3 The virtual individual", Cyberpower: The Culture and Politics of Cyberspace and the Internet. Routledge, 66. ISBN 0-415-17078-8. 
  10. a b Trend, David (2001). Reading Digital Culture. Blackwell Publishing, 226–7. ISBN 0-631-22302-9. 
  11. Ryan Singel. "Fraudster Who Impersonated a Lawyer to Steal Domain Names Pleads Guilty to Wire Fraud", Wired — CondéNet, September 6, 2007. Luettu October 2, 2007. 
  12. Crikey.com.au: Wikipedia and the PM -- the trail is still hot Crikey.com.au — Private Media Pty Ltd,. Arkistoitu maaliskuu 5, 2016. Viitattu October 2, 2007.
  13. Taylor, Maxwell; Ethel Quayle (2003). Child Pornography: An Internet Crime. Psychology Press, 97. ISBN 1-58391-244-4. 
  14. Ticktin, Neil (February 1996). "Save Cyberdog!". MacTech 12 (2). Viitattu 3 September 2011. 

Aiheesta muualla muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Jones, Christopher R. (2004). "7 Nobody knows you're a dog", in Land, Ray; Siân Bayne: Education in Cyberspace. Routledge. ISBN 0-415-32882-9. 
  • Nielsen, Jakob (1995). Multimedia and Hypertext: The Internet and Beyond. Morgan Kaufmann. ISBN 978-0-12-518408-3. 
  • Nakamura, Lisa (2002). Cybertypes: Race, Ethnicity, and Identity on the Internet. Routledge. ISBN 0-415-93837-6. 
  • Schneider, Edgar (2003). Living the Good Life With Autism. Jessica Kingsley Publishers. ISBN 1-84310-712-0.