Inkermanin taistelu

Inkermanin taistelu on yksi merkittävimmistä taisteluista Krimin sodassa Krimin niemimaalla. Se käytiin 5. marraskuuta 1854 Venäjän keisarikunnan sekä liittoutuneiden Iso-Britannian, Ranskan ja Osmanien valtakunnan välillä. Taistelun seurauksena venäläisten joukkojen taistelutahto heikkeni, kun Sevastopolin piiritystä ei onnistuttu murtamaan liittoutuneiden joukoilta.[1] Epäonnistuneen hyökkäyksen seurauksena sota muuttuikin asemasodaksi.[2]

Inkermanin taistelu
Osa Krimin sotaa
Päivämäärä:

5. marraskuuta 1854

Paikka:

Inkerman, Krimin niemimaa

Lopputulos:

Venäjän tappio

Osapuolet

 Iso-Britannia
 Ranska
 Osmanien valtakunta

 Venäjän keisarikunta

Vahvuudet

13 239

67 979

Tappiot

4 676 kaatui tai haavoittui

11 959 kaatui tai haavoittui

Hyökkäys muokkaa

Marraskuun 5. päivänä 1854 Venäjän keisarikunnan sotilaat aloittavat hyökkäyksen kohti liittoutuneiden puolustuslinjaa. Venäläisten joukkojen ylivoima oli yli 15-kertainen taisteluiden alettua, mutta vajaat 3 000 liittouman sotilasta onnistuivat säilyttämään asemansa. Suurta ylivoimaa ei onnistuttu hyödyntämään maaston tuomien vaikeuksien vuoksi ja sumuisen sään takia. Tiiviinä joukkoina kulkeneita venäläissotilaita vastaan oli helppo puolustautua, koska näillä oli käytössään heikot, hitaasti ladattavat ja epätarkat musketit, kun puolestaan brittisotilailla oli käytössään modernimmat ja nopeammat kiväärit.[3] Huono näkyvyys ja vaikeakulkuinen maasto vaikeuttivat merkittävästi joukkojen komentajien toimintaa Inkermanin taistelussa, jonka vuoksi Inkermanin taistelua kutsutaankin joissakin yhteyksissä ”sotilaiden taisteluksi”.[4]

Taistelun lopputulos muokkaa

Inkermanin taistelun yhteydessä molemmat osapuolet kärsivät huomattavat tappiot. Suhteutettuna osapuolien vahvuuksiin, kärsi liittouman puolella taistelleet suuremmat tappiot[5][6], mutta absoluuttisesti mitattuna Venäjä kärsi enemmän miestappioita. Venäjän keisarikunta ei onnistunut kuitenkaan murtamaan Sevastopolin piiritystä, joten taistelun voitti liittouma. Inkermanin taistelu johti lopulta Venäjän sotaonnen ja taistelumoraalin kääntymiseen, eikä ratkaisuja pyritty hakemaan enää suorilla hyökkäyksillä, vaan taistelut muuttuivat asemasodaksi.

Lähteet muokkaa

  1. Orlando Figes, The Crimean War: A History, s. 257.
  2. Curtiss, John Shelton. s. 322.: Russia's Crimean War. Duke University Press, 1980, ©1979. 659035218. ISBN 0822303744, 9780822303749. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.11.2018).
  3. Orlando Figes: The Crimean War: A History, s. 257–260.. , 2010.
  4. Inkerman 1854 : the soldiers' battle. London: Osprey Military, 1998. 39181570. ISBN 1855326183. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.5.2021).
  5. Liittouman puolella taistelleista noin 35 % kaatui tai haavoittui.
  6. Venäjän vahvuudesta kaatui tai loukkaantui noin 18 %.

Aiheesta muualla muokkaa