Ingvar S. Melin
Ingvar Selimson Melin (29. kesäkuuta 1932 Pedersören kunta – 10. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja virkamies.[4] Melin toimi Miettusen toisen hallituksen puolustusministerinä 30. marraskuuta 1975 – 28. syyskuuta 1976.[5] Hän edusti Ruotsalaista kansanpuoluetta, jonka varapuheenjohtajana hän oli vuosina 1973–1983.[4]
| Ingvar S. Melin | |
|---|---|
 Melin ensimmäisen puolisonsa Lenita Airiston kanssa vuonna 1961. |
|
| Puolustusministeri | |
| Edeltäjä | Erkki Huurtamo[2] |
| Seuraaja | Seppo Westerlund[3] |
| Kansanedustaja | |
|
5. huhtikuuta 1966 – 21. tammikuuta 1972
27. syyskuuta 1975 – 25. maaliskuuta 1983 21. maaliskuuta 1987 – 21. maaliskuuta 1991 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. kesäkuuta 1932 Pedersören kunta |
| Kuollut | 10. kesäkuuta 2011 (78 vuotta) Helsinki |
| Puoliso |
Lenita Airisto 1961–1971 (er.) Maria Liisa Korpikoski 1973–2011 |
| Tiedot | |
| Puolue | RKP |
Ura muokkaa
Melin valmistui vuonna 1954 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja vuonna 1963 kauppatieteiden lisensiaatiksi Svenska handelshögskolanista. Jälkimmäisessä hän työskenteli assistenttina ja lehtorina. Hän opiskeli myös ulkomailla, Länsi-Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Suomen Työnantajain Keskusliiton kansainvälisten asioiden johtajana Melin oli vuosina 1970–1984 ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Euroopan aluejohtajana Genevessä vuosina 1984–1986.[6]
Melin oli innokas kansainvälistymisen kannattaja ja kirjoitti EEC-keskustelun aikana toimittaja Sakari Kumpulaisen kanssa pamfletin Ikkunat auki Eurooppaan. Samoin hän tuki voimakkaasti Suomen liittymistä EU:hun jo vuoden 1991 eduskuntavaalikampanjassaan. Meliniä ei valittu, mutta eduskunta teki päätöksen unioniin hakemisesta.[6]
Melin toimi kansanedustajana vuosina 1966–1972, 1975–1983 ja 1987–1991. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosina 1968, 1978, 1982 ja 1988. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuustossa 1965–1984 ja 1993–1996 sekä varajäsenenä 2001–2008.[4]
Elämä muokkaa
Melinin vanhemmat olivat lääninrovasti Karl Selim Melin ja opettaja Ruth Alexandra Åkerblom. Päätoimittaja Olav S. Melin on hänen veljensä.
Melin oli naimisissa diplomiekonomi Lenita Airiston kanssa vuosina 1961–1971, ja he esiintyivät paljon yhdessä julkisuudessa. Siten myös avioero sai runsaasti julkisuutta. Hän avioitui yrittäjä Maria Melinin (o.s. Korpikoski) kanssa vuonna 1973.[4] Jälkimmäisestä liitosta on kolme lasta.[6]
Melin löytyi 10. kesäkuuta 2011 sairauskohtaukseen menehtyneenä Eduskuntatalon viidennessä kerroksessa sijaitsevasta RKP:n eduskuntaryhmän ryhmähuoneesta, jossa hän oli ollut lukemassa lehtiä.[6]
Ingvar S. Melinin ja hänen puolisonsa Maria Melinin viimeinen leposija on Kulosaaren hautausmaalla korttelissa 18.
Lähteet muokkaa
- ↑ Miettusen II hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
- ↑ Liinamaan hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
- ↑ Miettusen III Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
- ↑ a b c d Ingvar S. Melin Suomen kansanedustajat. 13.6.2011. Eduskunta. Viitattu 14.6.2011.
- ↑ Suomen puolustusministerit Puolustusministeriö. Viitattu 11.10.2010.
- ↑ a b c d Hämäläinen, Unto: Poliitikko halusi avata ikkunat Eurooppaan. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 12.6.2011, s. C 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.3.2017.
Kirjallisuutta muokkaa
- Lemberg, Magnus: ”Melin, Ingvar Selimson (1932–2011)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 639–641. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
- Melin, Ingvar S. hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Erkki Huurtamo |
Suomen puolustusministeri 1975–1976 |
Seuraaja: Seppo Westerlund |