Indo-Australian laatta

Indo-Australian laatta on yksi maapallon seitsemästä suuresta litosfäärilaatasta ja toiseksi pienin Etelä-Amerikan laatan jälkeen.

Indo-Australian laatta oranssilla ja punaisella, Intian ja Australian laatat erillään esitettyinä.

Nimensä mukaisesti se sisältää Australian mantereen ja Intian niemimaan sekä näiden lisäksi osan Uudesta-Seelannista ja suurimman osan Intian valtamerestä. Laatta rajoittuu pohjoisessa Euraasian laattaan, etelässä Antarktiksen laattaan ja idässä Tyynenmeren laattaan.[1][2]

Indo-Australian laatta syntyi noin 43 miljoonaa vuotta sitten, kun Intian laatta ja Australian laatta sulautuivat yhteen.[1] Mannerlaatan pinta-ala on noin 58 900 000 neliökilometriä.[2]

Liike muokkaa

Indo-Australian laatta liikkuu koilliseen noin 3[2]–7 senttimetriä vuodessa, mikä on suurehko nopeus mannerlaatalle. Ylempi vaippa eli astenosfääri, jonka arvellaan ainakin osittain aiheuttavan mannerlaattojen liikkeet, liikkuu kuitenkin ilmeisesti hitaammin. Toisen laattaa liikuttavan voiman uskotaan olevan alityöntö laatan pohjoisilla reunoilla, missä se on osa Tyynenmeren tulirenkaana tunnettavaa erittäin vulkaanista vyöhykettä. Lisäksi Australian mantereella on useita monimutkaisempaan liikeprosessiin viittaavia geologisia poikkeavuuksia, kuten Etelä-Australian rannikon kallistuminen ja suurten karbonaattiesiintymien puute Pohjois-Australiassa. Melbournen yliopiston tutkija Mike Sandiford on ehdottanut poikkeuksien johtuvan litosfäärin ja astenosfäärin välisistä liikenopeuseroista ja esittänyt, että nämä erot voivat johtaa lopulta jopa Australian mantereen jakautumiseen.[1]

Oletuksia muokkaa

1960-luvulla, kun laattatektoniikkaa koskeva teoria vahvistettiin, Intian valtameren poikki uskottiin virheellisesti kulkevan valtameren keskiselänteen.[3][4] Tuolta ajalta on peräisin edelleen laajalle levinnyt uskomus, jonka mukaan Intian laatan lisäksi olisi olemassa erillinen Australian laatta. Toisinaan myös asiantuntijat käyttävät Indo-Australian laatasta lyhyempiä termejä Intian laatta ja Australian laatta. On kuitenkin viitteitä siitä, että Indo-Australian laatta voisi todella jakautua erillisiksi Intian ja Australian laatoiksi muutaman miljoonan vuoden sisällä: Whartonin altaassa Intian valtameressä on useita vanhoja repeämiä ja neljä uutta syntyi kahdessa maanjäristyksessä huhtikuussa 2012.[5][6] Toisaalta viimeisten 20 vuoden aikana poratut näytteet osoittavat, että Indo-Australian laatta on alkanut jakautua jo noin kahdeksan miljoonaa vuotta sitten, mikä on tarpeeksi pitkä aika siihen, että Intian ja Australian laattoja voidaan pitää erillisinä mannerlaattoina.[7] Intian laatan länsipuolelta on mahdollisesti erkanemassa kolmaskin laatta, joka tunnetaan nimellä Capricornin laatta.[8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Australia: The Land Where Time Began austhrutime.com. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
  2. a b c Indo-Australian Plate: Tectonic Boundaries and Movement earthhow.com. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
  3. Karten der Ozeane meeresgeo.geoinf.fu-berlin.de. Arkistoitu 17.6.2014. Viitattu 9.11.2021. (saksaksi)
  4. Reisetempo: jährlich ein paar Zentimeter zeit.de. Viitattu 9.11.2021. (saksaksi)
  5. Eine Erdplatte reißt im Indischen Ozean auf deutschlandfunkkultur.de. Viitattu 9.11.2021. (saksaksi)
  6. Vor Sumatra zerreißt es die Kontinentalplatte zeit.de. Viitattu 9.11.2021. (saksaksi)
  7. Indo-Australian Actually Two Seperate Plates columbia.edu. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
  8. Sumatra quake was part of crustal plate breakup: Study shows huge jolt measured 8.7, ripped at least 4 faults phys.org. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa