Immu Suominen
Immu Suominen (oik. Antti Ilmari Suominen) (s. 1980 Kajaani) on oululainen runoilija, joka tunnetaan ravintola- ja runoklubiesiintymisistään. Suominen on julkaissut kuusi omakustanteista runokirjaa.[1] Esikoisteos oli Tien päällä, matkalla evakkoon (2008). Muut teokset ovat Muistoja Dixonin raitilta (2011), Myrkyllistä jätettä (2013), Pulu nokkii oksennusta ja poliisi taluttaa loppumatkan (2016), TSIISUS MAI FYYHRER (2018) ja toistaiseksi viimeisin Lä'ääniltä piirille (2022).
Suomisen runous käsittelee "arkipäivän iloja ja suruja, köyhyyttä, ja mielenterveydellisiä ongelmia". Toisaalta Suomisen runous on myös voimakkaan poliittista, mistä näkyy Suomisen anarkistinen maailmankatsomus. Suomisen runous joka tapauksessa poikkeaa valtavirtarunoudesta karuudellaan ja rujoudellaan.[2]
Suominen on totaalikieltäytyjä, joka kieltäytyi suorittamasta siviilipalvelusta loppuun vuoden 2002 kesäkuussa.[3] Kieltäytymisprosessia ja vankilaan menemistä kuvataan vuonna 2004 julkaistussa Valtio vapauden vei -dokumenttielokuvassa.[4][5] Suominen sai kieltäytymisestään eli siviilipalvelusrikoksesta 25 vuorokauden ehdottoman vankeustuomion, joka oli puolet hänen jäljellä olleesta siviilipalvelusajasta.[3]
Suominen on saanut oululaisen NKOTB-klubin Vuoden Parsas 2012 UG(Underground)-runoilija -palkinnon.
Aiheesta muualla muokkaa
- Immu Suomisen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomisen haastattelu LestaTV:ssä
Lähteet muokkaa
- ↑ Runoilijan kotisivut: Teokset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Diggaan, siis olen -blogzine:"Immu Suomisen runokirjat imaisevat lukijansa mukaansa matkalle syrjäytyneisyyden tragikoomiseen maailmaan".
- ↑ a b Kaleva: "Mielenosoitus saattoi totaalikieltäytyjän Oulun lääninvankilaan", viitattu: 24.1.2014.
- ↑ Yle Dokumenttiprojekti, viitattu 23.1.2014.
- ↑ Dokumenttielokuvan Kansallisfilmografia-sivu, viitattu 23.1.2014.