Il Sodoma
Il Sodoma (oikealta nimeltään Giovanni Antonio Bazzi, aiemmin virheellisesti Razzi) (1477 Vercelli, Piemonte – 14. helmikuuta 1549 Siena) oli italialainen taidemaalari.[1][2]
| Il Sodoma | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1477 Vercelli, Piemonte |
| Kuollut | 14. helmikuuta 1549 Siena |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Il Sodoma |
| Taidesuuntaus | renessanssi ja Sienalainen suuntaus |
Elämä ja ura muokkaa
Il Sodoman isä Giacono da Bazzi oli Vercelliin asettunut suutari. Bazzi oli vuonna 1490 seitsemän vuotta oppipoikana Martino Spanzottolla, ja hänen kanssaan nuori Sodoma lähti Milanoon, jossa hän joutui Leonardo da Vincin vaikutuksen alaiseksi, mutta on hyvin epävarmaa, pääsikö hän koskaan tämän ateljeehen. Hänen varhaisimmat maineikkaat teoksensa ovat Sienasta Roomaan johtavan tien varrella sijaitsevan Monte Oliveton benediktiiniluostarin seitsemäntoista freskoa, jotka kuvaavat Pyhän Benedictuksen elämää ja jatkavat Luca Signorellin vuonna 1498 aloittamaa sarjaa. Bazzi sai sarjan valmiiksi vuonna 1502. Myöhemmin paavi Julius II palkkasi hänet ja muita taiteilijoita Vatikaanin koristeluun. Sitten hän meni Sienaan, ja palattuaan Roomaan hän toteutti tilaustöitä Agostino Chigille Villa Farnisena -huvilassa. Aiheet olivat Aleksanteri Suuren elämästä: Aleksanteri Dareioksen teltassa ja Valloittajan ja Roksanen avioituminen ovat erityisesti huomionarvoisia.[1][2]
Il Sodoma palasi 1526 Sienaan ja maalasi kuuluisat freskonsa Pyhän Katariinan ja Pyhän Domenicon kappeliin, ja niiden valmistuttua hän teki muita freskotöitä Palazzo Pubblicossa ja sitten koristeli San Spiriton kappelin. Viimeksi mainittujen töiden ansiosta keisari Kaarle V nimitti hänet palatsikreiviksi. Sen jälkeen hän vaelsi Volterrassa, Pisassa, Luccassa ja monissa muissa paikoissa ja palasi lopulta Sienaan.[1][2]
Giorgio Vasari kertoo Il Sodomasta ilkeämielisiä tarinoita, joista monet ovat ilmeisen perättömiä ja toiset luultavasti liioiteltuja. Pitkään oletettiin, että hänen taiteilijanimensä viitta moraalittomaan luonteeseen, mutta nimen todellinen tausta on epäselvä. Yhden version mukaan se voi olla väännös Sodonasta, jota on sanottu hänen alkuperäiseksi sukunimekseen. Leonardolla ja jossain määrin myös Rafaelilla oli suuri vaikutus häneen, ja hänen teoksensa ovat huomattavan viehättäviä ja runollisia. Hänen naishahmoissaan on yhdistelmä suloisuutta ja vakavuutta.[1][2]
-
Pyhä Sebastianus -
Aleksanterin ja Roksanen avioituminen. -
Kohtalottaret
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Il Sodoma Wikimedia Commonsissa
