Ike Turner
Izear Luster ”Ike” Turner, Jr. (5. marraskuuta 1931 Clarksdale, Mississippi – 12. joulukuuta 2007 San Marcos, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen muusikko ja tuottaja, joka tunnetaan yhteistyöstään Tina Turnerin kanssa.
Elämä ja ura muokkaa
Turner syntyi 5. marraskuuta 1931 Clarksdalessa, Mississippissä. Hän oppi Pinetop Perkinsiltä soittamaan pianolla boogie woogieta jo nuorena. Teini-ikäisenä Turner työskenteli radiotiskijukkana, ja ensimmäisen yhtyeensä hän perusti high school ‑aikoinaan.[1]
Vuonna 1951 Turnerin yhtye The Kings of Rhythm levytti Memphisissä Sam Phillipsin Sun-studiolla laulaja ja saksofonisti Jackie Brenstonin kanssa nimellä Jackie Brenston & His Delta Cats kappaleen ”Rocket 88”, jota jotkut pitävät kaikkien aikojen ensimmäisenä rock and roll ‑kappaleena. Levytyksen jälkeen Turnerin yhtye jatkoi studiomuusikkoina, ja he levyttivät monen tunnetun bluesmuusikon taustalla. Turner vaihtoi pianosta kitaraan. Hän toimi myös kykyjenetsijänä Modern Recordsille.[1] Hän toi julkisuuteen vaikutusvaltaisia bluesartisteja, kuten Robert Nighthawkin, Elmore Jamesin, Otis Rushin ja Sonny Boy Williamsonin.
1950-luvun puolivälissä Turner siirtyi yhtyeineen St. Louisiin, missä he menestyivät paikallisissa rhythm and blues ‑ympyröissä. Turner levytti välillä myös omalla nimellään. Vuonna 1956 Turner tapasi teini-ikäisen Anna Mae Bullockin. Bullock ja tätä kahdeksan vuotta vanhempi Turner muuttivat yhteen Bullockin tultua raskaaksi yhtyeen saksofonistille, ja Turner ja Bullock menivät naimisiin vuonna 1958. He saivat yhteisen lapsen.[1]
Bullock otti nimekseen Tina Turner. Hänen ja Iken duosta tuli hyvin suosittu, ja Ike vaihtoi yhtyeensä nimeksi The Ike & Tina Turner Review. Tina Turner laulajanaan yhtye sai paljon listamenestystä 1960-luvulla. Ike tuli kuitenkin riippuvaiseksi kokaiinista ja muuttui Tinan mukaan väkivaltaiseksi, mikä vaikeutti heidän yhteistyötään. Suosion notkahduksen jälkeen Ike toi 1960-luvun lopulla yhtyeen ohjelmistoon versioitaan tuoreista rock ’n’ roll ‑hiteistä, ja yhtyeen menestys parani jälleen. Yhtyeen versio ”Proud Marysta” toi heille listamenestystä ja Grammyn vuonna 1971. Yhtyeen viimeinen hitti oli ”Nutbush City Limits” (1973). Tina jätti Iken vuonna 1975 ja aloitti soolouran.[1]
Ike Turner jatkoi muusikon uraansa ilman Tinaa, mutta ei koskaan saavuttanut entisen kaltaista menestystä. Hänet pidätettiin monta kertaa huumausainerikoksista. Hänet nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen Tinan kanssa 1991. Hän sai joitain Grammy-ehdokkuuksia vielä 2000-luvulla.[1]
Ike Turner kuoli kotonaan Kaliforniassa 76-vuotiaana 12. joulukuuta 2007. Ruumiinavauksen perusteella hän kuoli kokaiinin yliannostukseen.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Artist Biography, Steve Huey, AllMusic
- ↑ Ike Turner overdosed on cocaine hursday, 17 January 2008, 00:24 GMT. BBC. Viitattu 17.1. 2008. (englanniksi)