Iisoppi
Iisoppi eli rohtoiisoppi (Hyssopus officinalis) on huulikukkaiskasveihin kuuluva monivuotinen, kukkiessaan voimakkaasti tuoksuva puolipensas. Rungon alaosa on joillakin yksilöillä puumainen. Luonnonvaraisena iisoppi kasvaa Välimeren ympäristössä ja Lähi-idässä.
| Iisoppi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Iisopit Hyssopus |
| Laji: | officinalis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Iisopin kreikankielinen nimi ὕσσωπος, hyssōpos perustuu oletettavasti vanhaan hepreankieliseen esob/ezov-sanaan (hepr. אזוב), joka mainitaan myös Raamatussa. Tosin esob on viime tiedon mukaan paljastunut syyrianmeiramiksi (Origanum syriacum). Myös arabialaista pyhää yrttiä tarkoittavaa azzof-sanaa on tarjottu iisopin alkuperäksi, mistä johtuen iisoppi tunnetaan Ranskassa myös herbe sacrée -nimisenä. Suomeen iisoppi saapui 1600-luvun alkupuolella, jolloin luostarit alkoivat viljellä sitä pikemminkin lääkkeeksi kuin mausteeksi. Puutarhassa iisoppia käytetään karkottamaan lanttu-, nauris- ja kaaliperhosia. Mehiläiset sen sijaan suosivat iisoppia mesikasvina.[2] Iisoppi on aurinkoisen paikan kasvi. Maan tulee olla hiekkaista sekä hyvin ojitettu.
Käyttö muokkaa
Iisopin käyttö ruoanlaitossa on suhteellisen vähäistä. Sitä käytetään salvian tapaan veri- ja maksaruoissa sekä keventämässä rasvaisia ruokia. Kuivatessa iisopin karvaus korostuu ja liiaksi käytettynä tekee ruuan helposti kitkeräksi. Lehtiä on vanhoina aikoina käytetty jopa salaatissa. Iisoppi sopii hyvin yrttiteen yhdeksi osaksi, ja sitä käytetään myös monien vahvojen yrttiliköörien, kuten Chartreusen, mausteena.[3]
Iisoppi oli pitkään Suomessa apteekkirohto. Kasvin kukkivista latvoista tehtiin lääkettä muun muassa astmaan ja keuhkoputkentulehdukseen sekä helpottamaan liman poistumista hengitysteistä. Kasvin sisältämä karvasaine marrubiini helpottaa liman erittymistä hengitysteistä. Iisoppiöljy sisältää bakteereita tuhoavia ketoneita, minkä vuoksi sitä on käytetty haavojen ja ihosairauksien hoitoon. Vaikka siitä saatava öljy on tehokas apu bakteereja vastaan, niin se on samalla myös hermomyrkky, joka voi laukaista epileptisen kohtauksen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ ITIS
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981
- ↑ Yrttitarha: Iisoppi (Hyssopus officinalis)
- ↑ Epilepsy and essential oils in aromatherapy (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Lajitietokeskus: Iisoppi (rohtoiisoppi) – Dracocephalum officinalis
- Eliaksenyrttitarha: Iisoppi (Hyssopus officinalis) (Internet Archive)
- United States Department of Agriculture (USDA): Hyssopus officinalis (englanniksi)
- Flora of China: Hyssopus officinalis (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Hyssopus officinalis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Gernot Katzer's Spice Pages: Hyssop (Hyssopus officinalis) (englanniksi)