Ihmisoikeudet Vietnamissa

jokaiselle ihmiselle kuuluvat oikeudet, kuten sananvapaus, liikkumisoikeus, uskonnonvapaus ja poliittinen vapaus

Ihmisoikeudet Vietnamissa ovat kansainvälisten sopimusten ja Australian perustuslainselvennä määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat oikeudet. YK:n mukaan ihmisoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, liikkumisoikeus, uskonnonvapaus ja poliittinen vapaus.

Henkilökohtaiset vapausoikeudet muokkaa

Vapausoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja yhdistymisvapaus sekä omaisuuden suoja,[1]

Vietnamissa on edelleen käytössä kuolemanrangaistus. Vuoden 2016 lakiuudistuksessa kuolemanrangaistuksen käyttöä vähennettiin, mutta sitä ei lakkautettu kokonaan.[2]

Poliittiset oikeudet muokkaa

Poliittisia oikeuksia ovat äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistymisvapaus. Tasa-arvo-oikeuksiin kuuluvat muun muassa rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus.[1]

Human Rights Watch -järjestö kuvaili vuoden 2020 raportissaan, että yksipuoluevaltio rikkoi kaikkia poliittisia oikeuksia ja vapausoikeuksia kieltäessään toimintaa, joka voi olla haitaksi kommunistiselle puolueelle.[3]

Yhdysvaltain ulkoministeriö on luonnehtinut vuonna 2004 Vietnamin ihmisoikeustilannetta huonoksi ja luetteli useita tapauksia. Raportin mukaan viranomaiset rajoittavat puhe-, paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.[4]

Maassa on poliittisia vankeja, joiden vangitsemissyynä on, että he ovat ilmaisseet virallisia näkemyksiä vastustavia mielipiteitä. Vankilaolot ovat "ankarat, mutta maan taloudelliseen kehitysvaiheeseen nähden eivät kohtuuttomat", Yhdysvaltain ulkoministeriön arvion mukaan. Maan oikeuslaitos ei ole riippumaton, eikä oikeudenmukaiseen ja nopeaan oikeudenkäyntiin ole mahdollisuutta. Ihmisoikeusjärjestöillä ei ole toimintamahdollisuuksia. Naisten ja etnisten vähemmistöjen syrjintä, lapsityövoiman käyttö ja prostituutio ovat vakavia ongelmia. Lapsityövoiman käytön viranomaiset tunnustavat ongelmaksi.[4]

Virallisesti maassa on uskonnonvapaus, ja se hyväksyy buddhalaisuuden, roomalaiskatolisen kirkon, protestanttisuuden, Hoa Haon, Cao Dain ja islamin. Muut uskonnolliset ryhmät ja jotkut hyväksyttyjenkin haarat ovat kuitenkin joutuneet vainon kohteiksi. Lisäksi viranomaiset pitävät kiinni hyväksyttyjen ryhmien papiston valvonnasta muun muassa hyväksymällä nimitykset,[5] kansallisen yhtenäisyyden nimissä. Montagnardin etnisen ryhmän 20 000–30 000 jäsentä kokoontui huhtikuussa 2004 mielenosoitukseen vaatimaan perinteisiä keskiylämaan alueiden palauttamista ja lopettamaan uskonnon tukahduttamispyrkimykset. Human Rights Watch sanoo, että tapahtumien yhteydessä satoja mielenosoittajia loukkaantui ja ainakin kymmenen kuoli viranomaisten ja mielenosoittajien välisissä kahakoissa. Hallituksen mukaan montagnardien tavoitteena olisi itsenäisen valtion luominen.

Valtion harjoittaman sorron vuoksi on syntynyt ihmisoikeusjärjestöjä, joita tukee Thich Nhat Hanhin perustama Vietnamin Yhdistynyt buddhalainen seurakunta. Buddhalaismunkki Thích Quảng Độlle myönnettiin tämän vuoksi Thorolf Rafton muistopalkinto 21. syyskuuta pitkäaikaisesta työstä Vietnamin demokratian hyväksi. Hän on ollut vankilassa useita kertoja, yhteensä 25 vuotta ihmisoikeusponnistelujensa vuoksi. Muita tunnettuja nykyisiä ja entisiä poliittisia vankeja ovat Pham Hong Son, Nguyen Khac Toan, Nguyen Van Ly, Phan Van Ban, Nguyen Chi Thien ja Nguyen Van Dai.

Vietnamin kommunistinen puolue jousti vuonna 2006 sananvapauden puolesta syntyneen painostuksen edessä, jolloin syntyi oppositioliikkeitä, maanalaisia sanomalehtiä, ihmisoikeusryhmiä ja Ryhmä 8406, joka vaatii demokratiaa. Lisäksi syntyi kaksi ammattiyhdistysliikettä, jotka syyttivät puoluetta siitä, että viljelysmaiden takavarikoinnilla ihmisiä on pakotettu ilmaiseksi työvoimaksi teollisuuden palvelukseen. Puhkesi lakkoja, joiden jälkeen palkkoja korotettiin mutta "kumouksellisia elementtejä" vangittiin Human Rights Watchin mukaan satoja. Tilanne jatkuu samanlaisena, sillä tammikuussa 2010 useita henkilöitä tuomittiin jopa 16 vuoden vankeusrangaistuksiin. Pham Thanh Nghien sai neljän vuoden tuomion.[6][7]

Merkittävä vietnamilainen juristi Le Cong Dinh pidätettiin 2009 syytettynä kumouksellisesta toiminnasta hänen puolustettuaan rauhallista poliittista muutosta. Hän oli vuosia aikaisemmin toiminut menestyksekkäästi valtion puolesta yhdysvaltalaisia kalankasvattajia vastaan.[8][9]


Lähteet muokkaa

  1. a b Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville - Opettajan aineisto. Opetushallitus. Viitattu 5.5.2020.
  2. Vietnam passes law abolishing death penalty for 7 crimes Zeenews. 2016. Viitattu 5.5.2020.
  3. Vietnam: Crackdown on Rights Human Rights Watch. 14.1.2020. Viitattu 5.5.2020.
  4. a b Vietnam 28.2.2005. U.S. Department of State, Bureau of Democracy, Human Rights, and Labor. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  5. Christian Solidarity Worldwide
  6. Pekka Hakala: Vietnam vangitsee urakalla toisinajattelijoita. Helsingin Sanomat, 30.1.2010, s. B4.
  7. Vietnam jails democracy activist Pham Thanh Nghien Bbc.co. 29.1.2010. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  8. New York Times
  9. BBC News

Aiheesta muualla muokkaa