Ihmisoikeudet Indonesiassa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 2009 tai vanhemmat tiedot. Yksittäisiä tapauksia eikä yleiskuvaa |
Ihmisoikeudet Indonesiassa ovat kansainvälisten sopimusten ja Indonesian kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
Indonesiassa oli 188 miljoonaa asukasta vuonna 1993[3] ja 234 miljoonaa asukasta vuonna 2008. Aikuisista 90 % on lukutaitoisia. Sananvapaudessa ja uskonnonvapaudessa oli rajoituksia vuonna 2009. Ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu muun muassa Timorilla ja Papualla.[4]
Historia muokkaa
Indonesia itsenäistyi Hollannista vuonna 1949. Valtion perustaja oli presidentti Sukarno. Portugali luovutti Timorin Indonesialle vuonna 1975. Itä-Timorilla oli ainakin 20-vuotinen konflikti 1975-1995. Indonesiassa on öljyä ja maakaasua, joista saatuja tuloja on käytetty plantaasien laajentamiseen 60-luvulta alkaen. Vallassa oli presidentti Suharto (s. 8.6.1921) vuosina 1965-1998. Ainakin vuonna 1994 Amnesty valitsi Indonesian ihmisoikeuksien puolustamisen kohdealueeksi. Presidentti Suharton mukaan vuonna 1994 ihmisoikeuksista voidaan tinkiä talouskasvun vuoksi. Hänen hallintovuosinaan tapettiin yhteensä satojatuhansia ihmisiä USA:n rahoittamalla tuella/aseistuksella ja tehtiin pidätyksiä epäreiluissa oikeudenkäynneissä. Ammattiliitot kiellettiin.[3] Ihmisarvokäsityksestä kertoo ehkä sekin, että vuoden 2019 presidentin-, parlamentti- ja paikallistason vaaleissa työntekijöistä lähes 1900 sairastui ja yli 270 kuoli uupumuksesta johtuen.[5]
Vapausoikeudet muokkaa
Tärkein vapaus on oikeus elämään. Indonesiassa on kuolemanrangaistus edelleen käytössä, ja mielipidetiedusteluissa sillä on laaja kannatus. Vuonna 2018 maassa langetettiin 48 kuolemantuomiota.[6]
Synnytyskuolleisuus on 19 000 vuosittain, mikä on suurin Kaakkois-Aasiassa.[4]
Vuonna 2008 uskonnon ja ihmisoikeuksien puolustaminen toi vaikeuksia kristityille, buddhalaisille ja vähemmistöuskontojen kannattajille.[7]
Poliittiset oikeudet muokkaa
Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Amnestyn mukaan Indonesian hallitus rajoitti sananvapautta vuonna 2008. Mielipidevankeja oli 117. Elokuussa 2008 poliisi tulitti ihmisiä alkuperäiskansojen juhlapäivän kokouksessa kielletyn “Morning Star” –lipun vuoksi. Ainakin yksi mielenosoittaja kuoli.[4]
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet muokkaa
Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Huhtikuussa 1994 Sumatralla teollisuuskeskuksessa Medan oli suuri lakko, jossa työläiset vaativat vähimmäispalkan korotusta 3100 Rp:stä 7100 Rp:n. Protesti kohdistui kiinalaisiin siirtolaisiin, jotka olivat 3 % väestöstä, mutta kontrolloivat suurta osaa taloutta. Minimipalkkaa ei nostettu.[3]
Oikeus tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä muokkaa
Amnestyn International mukaan (2009) pidätettyjen väkivaltainen kohtelu on Indonesian poliisin tapa vuonna 2008. Pidätettyjen kohteluun saattoi sisältyä kidutusta. Pidätetyiltä on kiristetty rahaa ja seksiä. Indonesia on allekirjoittanut YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen, mutta sitä ei ole ratifioitu eli asiasta ei ollut lakia vuonna 2008.[8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ a b c Harenberg Länderlexikon ’95/96, Dortmund 1995
- ↑ a b c Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 171-172
- ↑ Yli 250 Indonesian vaalityöntekijää kuollut uupumukseen – 150 miljoonan ihmisen äänten laskenta on ollut monelle liian rankka urakka Yle, 2019
- ↑ Why calls for abolishing the death penalty in Indonesia are unrealistic Today Online. 2020. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 125-128
- ↑ Amnesty: Kidutus yleistä Indonesiassa, yle 24.6.2009