Wikipedia

Ihmiskilpi

siviilin käyttäminen suojana
 Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Painottuu aivan liikaa Israeliin + osio suora käännös eng., lähteet tarkistettava

Ihmiskilpi on siviilien käyttämistä sotatoimissa sotilaiden suojana. Ihmiskilvellä voidaan pyrkiä estämään hyökkäys käyttämällä siviilejä uhanalaisissa kohteissa tai ihmisiä voidaan kirjaimellisesti käyttää kilpinä pakottamalla siviilit marssimaan sotilaiden edellä.

Geneven neljäs yleissopimus kieltää ihmiskilpien käyttämisen sotatoimissa ja luokittelee ihmiskilpien käytön ihmisoikeusrikokseksi.

Saksan sotavankileirit muokkaa

Toisessa maailmansodassa Saksan SS:n kenraaliluutnantti Gottlob Bergerin mukaan Luftwaffen suunnitelmissa ja Adolf Hitlerin hyväksymänä oli sotavankileirien perustaminen suuriin Saksan kaupunkeihin estämään liittoutuneiden ilmapommitukset. Berger ymmärsi, että tämä oli Geneven yleissopimuksen vastaista ja ilmoitti, että piikkilanka-aitaa ei ollut tarpeeksi suunnitelman toteuttamiseksi.[1][2] Kuitenkin ihmiskilpiä käytettiin itärintamalla, jossa Wehrmacht marssitti edellään siviilejä estääkseen Neuvostoliiton torjunnan.

Viron laulava vallankumous muokkaa

Laulava vallankumous Virossa käytti ihmiskilpiä mm. suojatakseen radio- ja tv-asemia, kun Neuvostoliiton panssarivaunut vyöryivät maaseudulle vuonna 1991 tavoitteenaan kukistaa vallankumous. Laulava vallankumous, jonka aikana tapahtui useita protesteja ja kansalaistottelemattomuutta, kesti yli neljä vuotta ja johti siihen, että Viro sai itsenäisyytensä ilman verilöylyä. Viron korkein neuvosto ja Riigikogu julistivat Viron taas itsenäiseksi.

Persianlahden sota muokkaa

Eräs kuuluisimmista ihmiskilvistä toteutettiin Irakissa 1990. Persianlahden sodassa Saddam Husseinin hallitus pidätti satoja Irakissa asuvia länsimaiden kansalaisia estääkseen näiden maiden hallituksia liittymään sotaan. Osaa näistä panttivangeista näytettiin televisiossa tapaamassa Saddamia, kun muita pidettiin vankeina lähellä sotilaallisia kohteita.

Ruandan kansanmurha muokkaa

Ruandan kansanmurhan järjestäjät 1994 käyttivät hutusiviileitä ihmiskilpinään estäen uhkailemalla ja kiristämällä näitä palaamasta Ruandaan.[3]

Bosnian sota muokkaa

Bosnian sodassa toukokuussa 1995 Nato pommitti Bosnia ja Hertsegovinassa olevaa asevarastoa, kun serbit olivat tulittaneet saarrettua Sarajevoa raketein. Serbit ottivat yli 200 YK-sotilasta panttivangeiksi ja kahlehtivat näitä ihmiskilviksi Naton pommituskohteisiin. Tämän takia Nato joutui lopettamaan ilmaiskunsa. Kaiken kukkuraksi ja YK:n kiusaksi serbit ajelivat samaan aikaan Bosniassa varastamillaan YK:n ajoneuvoilla ja tällä tavoin tiedustelivat vastapuolen asemia.

Kosovon sodan siltakonsertit muokkaa

Kosovon sodassa 1999 Serbit järjestivät konsertteja silloilla estääkseen Naton pommitukset. TV:ssä näytettiin, miten vanhat mummot tanssivat alas ammutun huippumodernin häivehävittäjä F-117 "Yöhaukan" päällä. Muuten Nato sai tehdä ilmaiskujaan melko vapaasti.

Israelin operaatiot muokkaa

 
Propagandapiirroksessa Israelin armeija käyttää palestiinalaista ihmiskilpenään hyökkäyksessä Gazaan tammikuussa 2009

Human Rights Watchin mukaan Israelin puolustusvoimat käytti palestiinalaisia siviilejä ihmiskilpenä Jenin taistelussa.[4] Israelilainen ihmisoikeusjärjestö B'Tselem raportoi, että "pitkään toisen intifadan jälkeen, erityisesti operaatio Puolustus kilpi jälkeen, huhtikuussa 2002, israelin puolustusvoimat järjestelmällisesti käyttivät Palestiniinan siviileitä ihmiskilpenä.[5] Israelin korkein oikeus tuomitsi ihmiskilpien käytön 2005, mutta ihmisoikeusryhmien mukaan israelin asevoimat käyttää ihmiskilpiä edelleen. [5][6] Operaatio valettu lyijy eli Gazan sota (2008–2009) osoitti, että ihmisoikeusjärjestöt olivat oikeassa. Israelin asevoimat käyttivät Palestinialaisia siviilejä mukaan lukien naisia ja lapsia suojaamaan asemiaan ja marssimaan edellään tutkimaan mahdollisia miinoja ja ansoja. Siviilien olkapäätä käytettiin tukemaan asetta. [7]

Gaza ja Länsiranta muokkaa

Marraskuussa 2006 palestiinalaiset naiset toimivat vapaaehtoisina ihmiskilpinä pelastaakseen Hamasin taistelijat Israelin hyökätessä Beit Hanouniin Gazan kaistalla. Aseistetut palestiinalaiset olivat linnoittautuneina Israelin joukkojen piirittämään moskeijaan, jonka eteen naiset oli kutsuttu suojaamaan heitä. Palestiinalaistaistelijat pakenivat pukeutuneina naisiksi ja piiloutumalla väkijoukkoon. [8]

Israelin ihmisoikeusryhmät ovat monesti suojanneet ihmiskilpinä palestiinalaisia kyläläisiä Israelin uudisasukkailta. Näin ihmiskilpinä toimivat mm. israelilaiset rabbit sadonkorjuun aikaan 2008.[9]

Amnestyn ihmisoikeusraportti muokkaa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää heinäkuussa 2009 julkaisussa ihmisoikeusraportissaan sekä Israelia että Hamasia sotarikoksista. Gazan sodassa vuoden 2009 alussa kuoli 1 400 palestiinalaista ja 13 israelilaista joista kolme oli siviilejä.

Israel käytti naisia ja lapsia ihmiskilpinä pakottaessaan siviilit jäämään armeijan tukikohdiksi muutettuihin asuntoihin. Israelin maahyökkäyksessä, pommituksissa ja ohjusiskuissa sadat siviilit kuolivat. Raportin mukaan myös naiset ja lapset ammuttiin lähietäisyydeltä, vaikka he eivät uhanneet israelilaisia sotilaita millään tavalla. Israel syyttää Amnestya puolueelliseksi ja sen langenneen Hamasin kylvämään propagandaan. Amnesty syytti myös Gazaa hallitsevaa Hamasia sotarikoksista. Järjestön mukaan Hamas ei kuitenkaan käyttänyt siviilejä ihmiskilpinä sodan aikana, vaikka Israel on niin väittänyt.

Raportin mukaan Israel käytti siviilejä vastaan sodassa mm. Yhdysvaltojen toimittamaa valkoista fosforia, yli 200 kilon pommeja ja Hellfire-ohjuksia. Raportin mukaan Hamasin käyttämät aseet olivat Israelin aseisiin verrattuna mitättömiä omatekoisia tai salakuljetettuja raketteja, jotka oli valmistettu Venäjällä, Kiinassa ja Iranissa. Myös Hamasin todettiin ampuneen raketteja kohti siviileitä.

Valkoisen fosforin käyttäminen tiheään asutuilla siviilialueilla täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Amnesty vaatii asemyynnin välitöntä kieltämistä myös Israeliin. Kumpaakin konfliktin osapuolta aseistaneet ovat olleet tietoisia toistuvista aseiden väärinkäytöksistä. Tämän vuoksi myös aseiden toimittaneiden maiden on otettava vastuu ihmisoikeusrikkomuksista, todetaan Amnestyn raportissa. [10]

Israelilaisen veteraanijärjestön raportti muokkaa

Israelilaisen Breaking the Silence -veteraanijärjestön raportissa kerrotaan kuinka armeija ampui ihmisiä sattumanvaraisesti, käytti siviilejä ihmiskilpinä ja tuhosi koteja mielivaltaisesti. "Parempi osua viattomaan kuin epäröidä ampua vihollista", sotilaille sanottiin. Armeija pakotti Gazan siviilejä, jopa naisia ja lapsia menemään edellään taloihin pitäen asettaan ihmiskilpiensä olkapäällä. Raportin mukaan armeija käytti Gazassa polttavaa valkoista fosforia, jonka käyttö on kielletty asutuilla alueilla. Israelin armeija on torjunut raportin väitteet. [11] [12][13]

YK:n asemat Libanonissa muokkaa

Libanonin hyökkäyksen aikana heinäkuussa 2006 Hizbollah käytti suojanaan YK:n asemien läheisyyttä.Tämä ei kuitenkaan estänyt Israelin tulta. Niinpä Israelin hyökkäyksessä Libanoniin kuoli neljä YK:n rauhanturvaajaa, muiden mukana yksi suomalainen tarkkailija. [14] Yksi uhreista, kanadalainen majuri Paeta Derek Hess-von Kruedener, oli lähettänyt sähköpostiviestin esimiehelleen useita päiviä ennen kuolemaansa. Hän kertoo Israelin tykistötulen osuvan kahden metrin päähän asemasta ja 500 kg:n ilmapommi on pudonnut 100 metrin päähän partioasemasta. Tämä ei ole hänen mukaansa ollut tarkoituksellista taktiikkaa, vaan taktillinen pakko, sillä Hizbollahin taistelijat käyttivät YK:n asemaa suojanaan paetessaan Israelin tulta [15][16]

Sri Lankan Tamilitiikerit muokkaa

Human Rights Watchin raportin "War on the Displaced" mukaan Tamilitiikerit oli estänyt tamilisiviilien siirtämisen taistelualueelta hallituksen keskitysleireihin verrattuihin "hyvinvointileireihin". Kun siviilit oli siirretty pois, ei sisseillä ollut enää ihmiskilpien tarjoamaa turvaa. Tällä taktiikalla Tamilitiikerit kukistettiin.[17]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Berger statement to Allied intelligence officers, Nuremberg, 19 October 1945
  2. ↑ The Last Escape - John Nichol, Tony Rennell - 2002 Penguin UK
  3. ↑ Johansson 1994, ss. 183−186.
  4. ↑ Human Rights Watch, Jenin: IDF Military Operations, VII. Human Shielding and the Use of Civilians for Military Purposes, May 2002.
  5. ↑ a b B'Tselem: Israeli Soldiers use civilians as Human Shields in Beit Hanun, 20.7.2006.
  6. ↑ Israel Probes "Human Shield" Allegations, CBS News 11.4.2007.
  7. ↑ Amnesty International Report "Operation Cast Lead": 22 Days of Death and Destruction pg 48-50
  8. ↑ Women acting as human shields aid escape of Palestinian militants, Los Angeles Times 3.11.2006.
  9. ↑ Haaretz 13 October 2008 Settlers clash with rabbis guarding Palestinian olive harvest near Hebron Associated Press.
  10. ↑ Amnesty International Report 2009 the State of the worlds’s Human Rights, Amnesty International, London 2009
  11. ↑ Israelin sotilaat avautuvat raportissa
  12. ↑ Israelilaissotilaat kertoivat Gazan sodan julmista määräyksistä
  13. ↑ Järjestö: Israelin piittaamattomuus siviileistä oli järjestelmällistä Gazassa
  14. ↑ Israeli bomb kills UN observers, BBC News 26.7.2006.
  15. ↑ [http://www.canada.com/ottawacitizen/news/story.html?id=37278180-a261-421d-84a9-7f94d5fc6d50 Hezbollah was using UN post as 'shield'", Ottawa Citizen 27.7.2006.
  16. ↑ Annan's Claims On Casualties May Unravel, The New York Sun 27.7.2006.
  17. ↑ War on the displaced, Human Rights Watch 19.2.2009
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ihmiskilpi&oldid=22060346”