Ignaz Auer
Ignaz Auer (19. huhtikuuta 1846 Baijeri − 10. huhtikuuta 1907) oli saksalainen sosiaalidemokraatti. Hän harjoitti aluksi satulasepän ammattia. Hän oli 1877−1878, 1880−1887 ja vuodesta 1890 kuolemaansa asti edustajana Saksan valtiopäivillä. Hän oli myös vuodesta 1890 lähtien sosiaalidemokraattisen puoluehallinnon jäsen. Auer oli taitava puhuja ja kantansa puolesta lähellä Eduard Bernsteinin, Georg von Vollmarin ja muiden edustamaa maltillista revisionistista suuntaa.[1][2]
| Ignaz Auer | |
|---|---|
 Ignaz Auer |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1846 |
| Kuollut | 10. huhtikuuta 1907 (60 vuotta) |
| Kansalaisuus | Saksa |
| Poliitikko | |
| Puolue | Saksan sosialidemokraattinen puolue |
Auer oli toimittajana sosialidemokraattisessa Berliner Freie Presse -lehdessä. Kun 1878 säädettiin niin sanottu sosialistilaki, kaikki puolueen lehdet ja puoluejärjestöt lakkautettiin. Berliini julistettiin lisättyyn suojelustilaan ja 67 sosialidemokraattisen puolueen jäsentä, myös Auer, karkotettiin kaupungista. Hän oli kuitenkin koko ajan valtiopäivillä, mutta sai leipänsä anopin huonekaluliikkeessä, kunnes 1886 pääsi müncheniläisen työväenlehden toimitukseen. Salaiseksi tarkoitettu sosialistien kokous Kööpenhaminassa paljastui, ja Auer joutui yhdeksäksi kuukaudeksi Zwickaun vankilaan. Jo ennen vankilavaihetta heikentyneen terveytensä vuoksi hän siirtyi Sveitsiin, jossa hän kirjoitti puolueen vainovuosien historian. Sosialistilain kumoamisen jälkeen hän palasi puolueen toimiin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Auer, Ignaz, Tietosanakirja osa 1, palsta 700−701, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
- ↑ a b Ulkomailta, Ignaz Auerin muistokirjoitus. Sosialistinen Aikakauslehti 28, 1907 (Marxist.org)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ignaz Auer Wikimedia Commonsissa
