Ignacy Hryniewiecki
Ignacy Hryniewiecki (ven. Игнатий Гриневицкий, Ignati Grinevitski; 1855 tai 1856 – 13. maaliskuuta 1881 Pietari) oli puolalainen vallankumouksellinen, joka murhasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n.
Hryniewiecki syntyi puolalaiseen perheeseen Venäjän keisarikunnan Minskin kuvernementissa, nykyisen Valko-Venäjän alueella. Seudulla oli toteutettu venäläistämispolitiikkaa, joka kielsi muun muassa puolan kielen käytön kouluissa, sanomalehdissä ja toimistoissa. Hryniewieckin perhe oli aatelistaustainen ja heillä oli pieni kartano Babruiskissa.
Vuonna 1875 Hryniewiecki matkusti Pietariin, jossa hän opiskeli matematiikkaa paikallisessa tekniikan instituutissa. Pian Hryniewieckistä tuli Venäjän kansalainen, ja hän osallistui vallankumouksellisen Narodnaja voljan liikkeen kokouksiin. Moni liikkeen jäsen oli syntyjään muita kuin venäläisiä.
Narodnaja voljan terroristit yrittivät murhata keisari Aleksanteri II:n seitsemän kertaa, onnistumatta. 13. maaliskuuta 1881 Hryniewiecki heitti pommin keisaria kohti Nevski prospektilla, lähellä Talvipalatsia. Aleksanteri haavoittui ja kuoli neljän tunnin kuluttua. Hryniewiecki kuoli räjähdyksessä. Isku Aleksanteria vastaan oli ehkä ensimmäinen itsemurhaisku.lähde?
Narodnaja voljan muut jäsenet Nikolai Kibaltšitš, Sofja Perovskaja, Nikolai Rysakov, Timofei Mihailov ja Andrei Željabov tuomittiin kuolemaan, Gesja Gelfman karkotettiin Siperiaan.
Murhapaikalle Aleksanteri II:n seuraaja Aleksanteri III määräsi rakennettavaksi niin sanotun Verikirkon.