Ifikrates (m.kreik. Ιφικράτης, Ifikratēs, lat. Iphicrates; kuoli noin 353 eaa.) oli ateenalainen kenraali.

Ifikrateen taustasta tiedetään sen verran että hänen isänsä oli suutari. Hänet tunnetaan parhaiten niistä uudistuksista jotka hän teki niin sanottujen kevytaseisten peltastien varustukseen. Ifikrates teki näiden joukkojen aseistuksesta entistä kevyemmät. Hän panosti myös kuriin ja harjoituksiin. Peltastit saattoivat näin liikkua nopeammin ja niistä tuli paljon hyödyllisempiä hyökkäyksissä. Ifikrateen uudistuksien arvo tuli hyvin esille Korintin sodan aikana. Hänen johtamansa peltasteista koostunut joukko kukisti yhden moran (noin 600 miestä) verran spartalaisia. Ensimmäisen kerran kevyesti aseistetut sotilaat kukistivat hopliiteistä koostuvan armeijan.

Ifikrates joutui kuitenkin erimielisyyksiin Ateenan liittolaisen Argoksen kanssa ja hänet lähetettiin pois Korintin alueelta Hellespontokselle. Sen jälkeen kun Ateena ja Sparta solmivat Antalkidaan rauhan vuonna 387 eaa. Ifikrates avusti Traakian odrysialaisten kuningasta Seuthesta, joka soti erästä toista traakialaista kuningasta, Kotys I:tä vastaan.

Vuonna 378 eaa. Ifikrates lähti auttamaan persialaisia valtaamaan Egyptin, mutta hän riitaantui Farnabazos II:n kanssa. Palattuaan Ateenaan Ifikrates lähetettiin Kerkyralle joka oli spartalaisten piirittämänä. Vuonna 371 eaa. Ifikrates palasi Traakiaan jossa hän liittoutui Kotys I:n kanssa ja alkoi sotia Ateenaa vastaan. Ateenalaiset kuitenkin antoivat hänelle tämän anteeksi ja hänet lähetettiin sotimaan Ateenan uudessa imperiumissa syttyneitä kapinoita vastaan. Khares syytti Ifikratesta ja hänen kahta kollegaansa siitä etteivät he olleet halunneet taistella myrskyisen sään vallitessa. Ifikrateelle tuomittiin suuret sakot ja hän eli Ateenassa aina kuolemaansa asti.