Identiteetti ja väkivalta
Identiteetti ja väkivalta (engl. Identity and Violence) on Amartya Senin vuonna 2006 ilmestynyt teos. Teoksen on suomentanut Jussi Korhonen, ja se on ilmestynyt 2009 Basam Booksin kustantamana.[1]
| Identiteetti ja väkivalta | |
|---|---|
| Identitity and Violence The Illusion of Destiny |
|
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Amartya Sen |
| Kieli | englanti |
| Genre | yhteiskuntafilosofia |
| Kustantaja | W. W. Norton & Co |
| Julkaistu | 2006 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Jussi Korhonen |
| Kustantaja | Basam Books |
| Julkaistu | 2006 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 240 |
| ISBN | 978-952-5734-03-4 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sisältö muokkaa
Sen esittää teoksessaan ajatuksen, että kulttuuri ei määritä identiteettiä. Talouden kehityksen erot ja poliittiset konfliktit eivät hänen mukaansa johdu kulttuurista. Hän torjuu maahanmuuttokeskusteluja leimaavan käsityksen, että uskonto ja kulttuuri tekisivät ihmisistä samanlaisia. Myös monikulttuurisuuden puolustajat sortuvat hänen mukaansa tähän väärään oletukseen.[1]
Amartya Sen torjuu käsityksen, että olisi olemassa esimerkiksi jokin ”länsimainen kulttuuri”. Hänen näkemyksensä mukaan ongelmat liikkuvat yksilötasolla ja ihmiset ovat kaikkialla hyvin monella tavalla erilaisia. Hän on sitä mieltä, että ihmisen identiteetti kutistetaan, jos sitä halutaan rajata vain kulttuurilla ja uskonnolla. Tällaista kutistunutta identiteettiä hän nimittää singulaariseksi identiteetiksi, joka altistaa kiihotukselle ja väkivallalle. Siihen perustuu muun muassa ihmisten värväys terrorin työkaluiksi. Uskonnon asemaa ei pidä korostaa kutsumalla esimerkiksi islamin edustajiksi maltillisia imaameja, sillä näin nostetaan kansalaisten ja valtiovallan väliin välikäsi. Hän ei myöskään hyväksy uskonnollisia kouluja, jotka kahlitsevat lapset ennen kuin he itse voivat valita.[1]
Vastaanotto muokkaa
Turun Sanomissa kriitikko Kari Hukkila määrittelee teoksen puheenvuoroksi, sillä hänen mukaansa se rajaa monia ulottuvuuksia ulkopuolelle. Hän nostaa esimerkeiksi antisemitismin ja islaminvastaisuuden, joiden määrittely identiteetiksi luo maaperää vainolle.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Teos Basam Booksin sivulla (Arkistoitu – Internet Archive).