Ian Newton

lintutieteilijä

Ian Newton (s. 1940) on englantilainen lintutieteilijä.

Newton oli kiinnostunut linnuista jo lapsena Derbyshiressä. Teini-ikäisenä hän viehättyi erityisesti peipoista. Hän opiskeli Bristolin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi peippojen käyttäytymisestä Oxfordin yliopistosta. Hän johti varpushaukan populaatiobiologiatutkimusta Etelä-Skotlannissa 27 vuoden ajan, ja tutki myös nokkavarpusten aiheuttamia vahinkoja hedelmätarhoissa. Myöhemmin hän on tutkinut myös hanhien ekologiaa ja torjunta-aineiden aiheuttamia muutoksia petolintujen elimistössä.

Ennen eläkkeelle jäämistään Newton toimi vanhempana tutkijana Ison-Britannian Natural Environment Research Councilissa. Hän on toiminut Monks Wood Research Stationin Avian Biology Sectionin johtajana 1989–2000, The Peregrine Fundin hallituksen puheenjohtajana, Kuninkaallisen Lintujensuojeluneuvoston (Royal Society for the Protection of Birds) puheenjohtajana, ja Oxfordin yliopiston vierailevana lintutieteen professorina. Hän on myös toiminut British Ornithologists' Unionin ja British Ecological Societyn puheenjohtajana.

Newtonille on myönnetty useita kunnianosoituksia, hän on muun muassa Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsen (1999) ja Royal Societyn jäsen (1994), hänelle on myönnetty RSPB:n Kultainen mitali, BTO:n Union Medal, sekä American Ornithologists' Unionin Elliott Coues Award.

Teoksia muokkaa

  • Finches (1972)
  • The Sparrowhawk (1986). T & A.D. Poyser. ISBN 0 85661 041 0
  • Population Limitation in Birds (1998)
  • The Speciation and Biogeography of Birds (2003)
  • The Ecology of Bird Migration (2007)
  • Bird Migration (2010). Collins New Naturalist Library.

Lähteet muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.