Wikipedia

Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus

(Ohjattu sivulta ILO 169)

Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus tai ILO:n sopimus nro 169 on YK:n Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1989 laatima alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus.

Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus
Alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifioineet eli toimeenpanneet valtiot.
Alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifioineet eli toimeenpanneet valtiot.
Allekirjoitettu 27. kesäkuuta 1989
Allekirjoituspaikka Geneve Sveitsi
Voimaantulopäivä 5. syyskuuta 1991
Korvaa sopimuksen ILO:n sopimus nro 107
Osapuolet
Ratifioijat 24 valtiota

Sopimuksen tarkoitus on turvata alkuperäis- ja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kansojen kulttuurien ja kielten kuoleminen. Yleissopimus edellyttää valtioiden ryhtyvän toimiin alueensa kansojen kulttuurin, kielen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaamiseksi.[1]

Historia

muokkaa

Yleissopimus 169 hyväksyttiin ILO:n yleiskokouksessa Genevessä kesäkuussa 1989. Sopimus korvasi ILO:n aiemman yleissopimuksen 107 vuodelta 1957. Entisen yleissopimuksen tavoite oli sulauttaa alkuperäis- ja heimokansat muuhun väestöön, uusi yleissopimus sitä vastoin pyrkii poistamaan sulauttamispyrkimykset sekä edistämään näiden kansojen kulttuurien ja kielten säilymistä.[1]

Europarlamentti hyväksyi 3. heinäkuuta 2018 päätöslauselman, jossa vaadittiin kaikilta EU:n jäsenvaltioilta sopimuksen voimaansaattamista. Parlamentti vaati, että EU varmistaa alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisen omassa kauppapolitiikassaan, sijoituksissa ja kehityshankkeissa; että EU varmistaa, että alkuperäiskansat ovat mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat heihin ja heidän maihinsa; että alkuperäiskansat on otettava mukaan suunnitelmiin, joilla pyritään puuttumaan ilmastonmuutokseen; sekä maailman alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräistä tunnustamista ja kansojen suojelua.[2]

Sopimuksen ratifiointi

muokkaa
Valtio[3] Ratifioinut
  Norja 19.6.1990
  Meksiko 5.9.1990
  Kolumbia 7.8.1991
  Bolivia 11.12.1991
  Costa Rica 2.4.1993
  Paraguay 10.8.1993
  Peru 2.2.1994
  Honduras 28.3.1995
  Tanska 22.2.1996
  Guatemala 5.6.1996
  Alankomaat 2.2.1998
  Fidži 3.3.1998
  Ecuador 15.5.1998
  Argentiina 3.7.2000
  Venezuela 22.5.2002
  Dominica 25.6.2002
  Brasilia 25.7.2002
  Espanja 15.2.2007
    Nepal 14.9.2007
  Chile 15.9.2008
  Nicaragua 25.8.2010
  Keski-Afrikan tasavalta 30.8.2010
  Luxemburg 5.6.2018
  Saksa 23.6.2021

Suomen tilanne

muokkaa

Suomi allekirjoitti eli hyväksyi sopimuksen vuonna 1989[4]. Suomessa yleissopimuksen tarkoittamaa alkuperäiskansaa ovat saamelaiset.lähde?

Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2011 laatimassa hallitusohjelmassa oli tavoitteena ihmisoikeussopimuksen ratifioiminen eli voimaansaattaminen. Suomen saamelaiskäräjät osallistui hallitusneuvotteluihin.[5]

Kesäkuussa 2014 Alexander Stubbin hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että sopimus ratifioidaan syksyllä 2014, mikäli hallituksessa saavutetaan yhteisymmärrys saamelaismääritelmästä.[6] Saamelaiskäräjien kokous päätti 30.10.2014 kannattaa Ilo 169 -sopimuksen ratifiointia äänin 14–4. Sen jäsenistä Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.[7] Ratifiointiesitys jätettiin kuitenkin pöydälle seuraavan hallituksen käsiteltäväksi.[8]

Ihmisoikeusliitto vaati 21. huhtikuuta 2015 uutta pääministeri Juha Sipilää varmistamaan, että sopimus ratifioidaan ja saamelaisten ihmisoikeudet vihdoin turvataan. Se huomautti, että kyseessä on ihmisoikeussopimus, ja että sen toimeenpanon laiminlyöminen on ihmisoikeusongelma.[9]

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa ei mainita sopimusta eikä muitakaan asioita saamelaisten oikeuksista, kulttuurista tai kielten säilymisestä[5]. Heinäkuussa 2018 EU-kansanedustajat vaativat päätöslauselmassa jäsenvaltioita, Suomi mukaan lukien, saattamaan sopimuksen voimaan[2].

YK:n ihmisoikeuskomitea suositteli huhtikuussa 2021, että Suomi harkitsisi ILO 169 -sopimuksen voimaansaattamista[10]. Voimaansaattaista vaatii myös Saamelaisneuvosto[11].

Puolueista sopimuksen ratifioisi SKP, RKP, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto. Sen sijaan keskustan, kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueidensa kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei sillä hetkellä (2013) ollut mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa selvittämistä muun muassa saamelaisuuskäsitteen määritelmästä ja heidän asuinalueensa maaoikeuskysymyksissä[12].

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Hallituksen esitys Eduskunnalle He 306/1990 (PDF) Edilex. Viitattu 4.11.2012.
  2. ↑ a b Mepit vaativat kaikkia EU-maita hyväksymään ILO169-sopimuksen – "Nyt alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustamisessa ollaan enemmän juhlapuhetasolla" Yle Uutiset. 4.7.2018, päivitetty 6.7.2018. Yle. Viitattu 22.7.2018.
  3. ↑ Ratifications of C169 – Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 (No. 169) Indigenous and Tribal Peoples Convention. International Labour Organization. Viitattu 13.04.2013.
  4. ↑ Trip www.eduskunta.fi. Viitattu 22.7.2018.
  5. ↑ a b Lapin kansanedustajien puheenjohtaja kertoo miksi saamelaisasiat eivät ole hallitusohjelmassa Yle Uutiset. 5.6.2015, muokattu 10.8.2016. Viitattu 22.7.2018.
  6. ↑ Stubbin hallituksen tavoitteena ratifioida ILO 169 syksyllä 19.6.2014. YLE. Viitattu 19.6.2014.
  7. ↑ Saamelaiskäräjät tukee Ilo 169 -sopimuksen ratifiointia samediggi.fi. Viitattu 31.10.2014.
  8. ↑ Suomi ei ratifioi alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimusta tällä vaalikaudella 13.3.2015. YLE. Viitattu 13.3.2015.
  9. ↑ Avoin kirje Juha Sipilälle - Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusliitto. 21.4.2015. Viitattu 22.7.2018. (englanniksi)
  10. ↑ YK:n ihmisoikeuskomitea suosittaa Suomea edistämään saamelaiskäräjälain uudistamista ja ILO 169 -sopimuksen ratifiointia Yle Uutiset. Viitattu 11.7.2021.
  11. ↑ Saamelaisneuvosto: Suomen on korjattava ihmisoikeusloukkaukset ja ratifioitava ILO 169 -sopimus Sámiráđđi. Viitattu 11.7.2021.
  12. ↑ Saamelaisten oikeudet vihdoin tunnustettava Tiedonantaja. 8.2.2013. Viitattu 11.7.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itsenäisten_maiden_alkuperäis-_ja_heimokansoja_koskeva_yleissopimus&oldid=22168705”