Hyvä elämä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei lähteitä. Aihetta on tutkittu filosofiassa tuhansia vuosia, mutta tähän on saatu satunnaiseksi sisällöksi yksi suomalainen filosofi ja yksi aiheen vierestä puhuva psykologi |
Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.
Georg Henrik von Wrightin näkemys muokkaa
Georg Henrik von Wright käsittelee päämäärärationaalisuuden pulmaa kirjassaan Filosofisia tutkielmia. Wrightin mukaan tuntuisi oudolta väittää, että kun ihmiset jo nuoresta pitäen asettavat itselleen päämääriä ja onnistuvat silti saavuttamaan ne valitsemiensa keinojen kautta, he eivät tunne tyydytystä elämästään. Toisin sanoen hän asetti elämänsä varrella päämääriä itselleen jatkuvasti arvojensa pohjalta, ja rationaalisesti onnistui saavuttamaan nuo päämäärät. Ongelmana onkin, että vanhempana miettiessään elämänsä laatua hän arvioi uudelleen toimintansa aiemman päämäärän hänen hyväänsä liittyvän harkinnan valossa. Tällaisen harkinnan puuttuminen alkuperäisen päämäärän valinnasta teki valinnasta rationaaliselta kannalta vajavaisen.
Henkilö osoitti aristoteelisen käytännöllisen viisauden (phronesis) puutetta. Ongelmana ei ollut päämäärien rationaalisuus sinällään, henkilö ei vain osannut ennakoida arvojensa muuttumista vuosien varrella. Hän ehkä toivoo, että olisi silloin arvostanut samoja asioita kuin myöhemmin arvostaa. Luonnollisesti kaikkien päämäärien saavuttamiseen tarvittaviin keinoihin liittyy erilaisia hintoja, kielteisiä asioita kuten uurastusta ja työtä, ja myöhemmässä valossa tuo hinta ei vaikutakaan enää palkkion arvoiselta.
Mihály Csíkszentmihályi ja flow muokkaa
Mihály Csíkszentmihályi on kirjoittanut flow-käsitteestään sarjan kirjoja. Hänen mukaansa suuri osa myöhemmin ihmisten arvostamista asioista on klassisia kulttuurin mukana syntymiä arvostuksia. Kaikessa toiminnassa on enemmän tai vähemmän hyödyllinen ja nautinnollinen näkökulma. Siivoaminen on esimerkki toiminnasta, joka on pelkästään hyödyllinen mutta useimmille ei nautinnollinen, kun taas videopelien pelaaminen on esimerkki päinvastaisesta. Paras ratkaisu olisi, jos kykenisi täyttämään elämänsä asioilla, jotka tuovat mielihyvää, mutta tuntuvat silti oman arvomaailman mukaan hyödyllisiltä. "Myy televisiosi ja opettele soittamaan pianoa" onkin Csíkszentmihályin ehdotus, pianonsoitto kun voi olla oikein nautinnollista, samalla kun vanhoilla päivilläänkin voi vielä olla ylpeä itsestään tai tuntea ainakin oppineensa hyödyllisen taidon. "Tie onnellisuuteen ei löydy mielettömästä hedonismista, vaan rationaalisesta muutoksesta."
Csíkszentmihályin ajattelu ei poikkea paljoakaan vanhasta itämaisen filosofian perinteestä, jossa ykseys vastaa enemmän tai vähemmän samoja asioita.
Katso myös muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Grayling, A. C.: What is Good? The Search for the Best Way to Live. London: Weidenfeld & Nicolson, 2003. ISBN 0-75381-755-1. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Crisp, Roger: Well-Being The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Aristoteleen käsitys hyvästä elämästä (Arkistoitu – Internet Archive) tkk.fi -palvelimella, filosofiaa systeemianalyysin laitoksella
- Elämänkatsomustiedon esimerkki hyvästä elämästä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Elämä, etiikka ja posthumanismi (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Ateistiyhdistys ry
- Hyvä elämä, hyvinvointi ja oikeamielisyys (Arkistoitu – Internet Archive) Vexom 01.08.2005