Huopavoikeltano
Huopavoikeltano eli huopakeltano (Pilosella officinarum, syn. Hieracium pilosella[1]) on keltakukkainen asterikasvien heimoon kuuluva kasvilaji tai hieman toisistaan eroavien pikkulajien ryhmä.
| Huopavoikeltano | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Voikeltanot Pilosella |
| Lajiryhmä: | Huopakeltanot Pilosella Pilosellina -ryhmä |
| Laji: | officinarum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pilosella officinarum |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö muokkaa
Huopakeltanon lehdet kasvavat ruusukkeena tiiviisti maata vasten, ja osa niistä saattaa talvehtia lumen alla. Lehden alapinta on valkean, huopaa muistuttavan nukkakarvoituksen peitossa. Lehtien keskeltä nousee 5–25 cm korkea kukkavana, jonka päähän tulee vaaleankeltainen, voikukkaa muistuttava, mutta sirompi mykerökukinto. Hedelmävaiheessa mykerökukinto muuttuu hahtuvapalloksi.[2]
Kasvupaikka muokkaa
Huopakeltano kasvaa paahteisen kuivilla paikoilla melko vähäravinteisessa maassa, kuten hiekkakedoilla, sorakuopilla, metsien ahomaisilla reunuksilla, tien- ja pellonpientareilla, pihojen matalilla ja kuivilla töyräillä tai kallionkupeilla.[3][4]
Levinneisyys muokkaa
Suomessa huopakeltano elää Etelä- ja Keski-Suomessa.[4]
Käyttö muokkaa
Kuivatulla huopakeltanolla on lääkitty silmäsairauksia, maksavaivoja, ripulia, suolitulehdusta, malariaa ja nenäverenvuotoa. Tieteellinen nimi officinarum tarkoittaa rohtoa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Synnöve Huovinen: Taivalkosken lukion kasvisto 1999. Kalevi Hirvonen (kuva). Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 1.8.2007.
- ↑ Huopakeltano Verkkokauppa Pratensis. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.8.2007.
- ↑ a b c Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 152-153. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.