Hitolanjoki
Hitolanjoki on Uskelanjoen sivujoki Kiikalassa Salossa.
| Hitolanjoki | |
|---|---|
 Hitolanjokea Rekijoen myllyn luona Kiikalassa |
|
| Alkulähde | Kurajärvi |
| Laskupaikka | Uskelanjoki |
| Maat | Suomi |
| Valuma-alue | 67,91 km² |
Sijainti vesistöalueella muokkaa
Hitolanjoki on yksi kolmesta Uskelanjoen latvahaarasta, jotka yhtyvät Kiikalan Rekijoen kylän luona Uskelanjoeksi. Kaksi muuta ovat Somerolta alkunsa saavat Rekijoki ja Terttilänjoki.[1]
Joen kulku muokkaa
Hitolanjoki saa alkunsa Kiikalan kirkonkylän luona sijainneesta, jo 1900-luvun alussa lasketusta mutta vasta 1960-luvulla lopullisesti kuivatusta Kurajärvestä, joka siitä lähtien on ollut pumppuamon avulla kuivana pidettyä viljelysmaata.[2] Tästä se virtaa ensin länteen ja sitten luoteeseen Kiikalan kirkonkylä ja Rekijoen kylien alueella kunnes yhtyy Uskelanjokeen Rekijoen kylän luona.
Sillat muokkaa
Lähellä Rekijoen kylää Hitolanjoen ylittää yhdystie 2403. Lähellä joen alkupäätä Kiikalan kirkonkylän luona joen ylittää Kiikalan kirkonkylästä Hitolaan ja Vanhakylään johtavai paikallistietasoinen yhdystie Kalatie.
Sivuhaarat muokkaa
Hitolanjokeen yhtyy pohjoisesta Kurajärveen aiemmin laskenut Satakoskenoja joka Kurajärven kuivatuksen jälkeen on johdettu järven ohi. Satakoskenojan latvahaaroja ovat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueelta alkunsa saavat Kultalähteenoja ja Huhdinoja sekä pääosin Natura-alueen ulkopuolella virtaava Kertomuksenoja. Lähellä Satakoskenojan suuta siihen yhtyy vielä Lammenjärvenoja.
Valuma-alueen järvet ja lähteet muokkaa
Hitolanjoen valuma-alueen kaikki järvet ja runsasvetiset lähteet sijoittuvat joen valuma-alueen itäisimpään osaan, Satakoskenojan valuma-alueelle, Kolmanteen salpauselkään kuuluvan Kiikalannumen reunoille. Useat alueen järvistä ja lähteistä kuuluvat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueeseen.
Satakoskenojan latvahaaroista Kultalähteenoja saa alkunsa Natura-alueelle nimensä antaneen Hyyppärän harjun luona sijaitsevasta rauhoitetusta Kultalähteestä Kiikalassa.
Satakoskenojan toinen latvahaara Huhdinoja alkaa Salon ja Someron, aiemmin Kiikalan ja Somerniemen, rajalla sijaitsevasta, myös Hyyppärän harjualueen Natura-alueeseen kuuluvasta rauhoitetusta Lamminlähteestä.
Satakoskenojaan kolmas latvahaara Kertomuksenoja saa alkunsa Natura-alueen ulkopuolella Someron Kaskiston kylässä sijaitsevasta pienestä Kertomuksenjärvestä ja siihen laskee myös samassa kylässä sijaitseva Kantlampi.
Satakoskenojaan lähellä Kurajärveä yhtyvä Lammenjärvenoja[3] saa alkuna Hyyppärän harjualueella lähellä Kultalähdettä sijaitsevasta Lammenjärvestä, jonka rannalla on Kiikalan seurakunnan perustama leirikeskus.
Kiikalannummen laskujoettomista harjujärvistä Hitolanjoen valuma-alueeseen luetaan lähellä Kiikalan lentokenttää sijaitseva Kalaton eli Pitkustan Kalaton.
Lähteet muokkaa
- ↑ Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.
- ↑ Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 503-508. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
- ↑ Päätös Nro 110/2013/2 30.5.2013. Aluehallintovirasato Etelä-Suomi. Arkistoitu 29.11.2016. Viitattu 28.11.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatinkartasto 1:21 000. IX:23. 1876. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 25.12.2009)