Vankkahirvenjuuret
Vankkahirvenjuuret eli hirvenjuuret (Inula) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Siihen on kuulunut aiemmin noin sata lajia,[1] joista Pohjoismaissa kasvaa viisi.[2]
| Vankkahirvenjuuret | |
|---|---|
 Isohirvenjuuri (Inula helenium) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Asteroideae |
| Tribus: | Inuleae |
| Suku: |
Vankkahirvenjuuret Inula L. |
| Katso myös | |
|
|
|
Hirvenjuurilajeja muokkaa
Nykyisessä luokituksessa aiemmasta hirvenjuurten suvusta on siirretty monia lajeja hoikkahirvenjuuriin (Pentanema) sen jälkeen, kun Pentanema-suku on uudelleen rajattu vuonna 2018. Suomessa luonnonvaraisista lajeista hoikkahirvenjuuriin kuuluvat nyt muun muassa vanukehirvenjuuri ja rantahirvenjuuri.[3]
Vankkahirvenjuurilajeja:
- isohirvenjuuri (Inula helenium)
- jättihirvenjuuri (Inula magnifica)
- terttuhirvenjuuri (Inula racemosa)
- kääpiöhirvenjuuri (Inula rhizocephala)
- himalajanhirvenjuuri (Inula royleana)
Hoikkahirvenjuuriin siirrettyjä lajeja:
- vanukehirvenjuuri (Inula britannica, syn. Pentanema britannicum)
- piennarhirvenjuuri (Inula conyzae, syn. Pentanema squarrosum)
- miekkahirvenjuuri (Inula ensifolia, syn. Pentanema ensifolium)
- etelänhirvenjuuri (Inula hirta, syn. Pentanema hirtum)
- sädehirvenjuuri eli kristuksensilmä (Inula oculus-christi, syn. Pentanema oculus-christi)
- idänhirvenjuuri (Inula orientalis, syn. Pentanema orientale)
- rantahirvenjuuri (Inula salicina, syn. Pentanema salicinum)
Isohirvenjuuri on hyvin kookkaaksi, jopa kaksi metriä korkeaksi kasvava vanha rohdos- ja koristekasvi. Rantahirvenjuuri on niittykasvi, jota tavataan luonnonkasvina myös Suomessa.[2]
Symboliikka muokkaa
Isohirvenjuuren tieteellinen nimi Inula helenium tulee kreikkalaisesta tarusta. Sen mukaan kaunis Helena piti sitä käsissään Troijan kuninkaan Priamoksen pojan Parisin ryöstäessä hänet. Tämä johti Troijan sotaan. Kristillisessä symboliikassa hirvenjuuresta tuli sen lääkitsevän vaikutuksen vuoksi vertauskuva lunastuksesta, joka parantaa synnistä.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Den virtuella floran: Krisslor (Inula L.) (ruotsiksi)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 600–601. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 111.)
- ↑ Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.