Hiroshiman rauhanmuistomerkki

ydinpommin uhrien muistomerkki, Unescon maailmanperintökohde

Hiroshiman rauhanmuistomerkki (jap. 原爆ドーム, Genbaku dōmu) on entinen Hiroshiman prefektuurin teollisuuden edistämiseen tarkoitettu näyttelyhalli ja nykyinen Hiroshiman ydinpommin aiheuttaman tuhon monumentti Hiroshimassa, Japanissa. Se lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Näyttelyhalli oli ainoa Hiroshiman ydinpommin räjähdyksen hyposentrumin lähellä sijainnut rakennus, ja yksi harvoista rakennuksista koko Hiroshimassa, joka selvisi räjähdyksestä pystyssä.[1] Muistomerkin katsotaan symboloivan rauhaa ja tavoitetta päästä eroon ydinaseista.[2]

Hiroshiman rauhanmuistomerkki
原爆ドーム, Genbaku dōmu
Hiroshiman rauhanmuistomerkki
Hiroshiman rauhanmuistomerkki
Osoite 1-10 Ote-machi, Naka-ku
Sijainti Japani Hiroshiman prefektuuri, Japani
Koordinaatit 34°23′44″N, 132°27′13″E
Valmistumisvuosi 1915
Suunnittelija Jan Letzel
Omistaja Hiroshima
Runkorakenne Tiili
Korkeus 25 m
Kerrosala 0,40 ha

Liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Location map Japan
Location map Japan
Hiroshiman rauhanmuistomerkki
Hiroshiman rauhanmuistomerkin sijainti Japanin kartalla.

Historia muokkaa

Näyttelyhallina muokkaa

Hiroshiman prefektuuri päätti prefektuurin teollisuuden edistämiseen tarkoitetun näyttelyhallin rakentamisesta vuonna 1910. Kolmikerroksisen näyttelyhallin suunnitteli tšekkiläinen arkkitehti Jan Letzel ja tiilirakennus valmistui Motoyasu-joen itärannalle vuonna 1915. Pinta-alaa rakennuksella oli tuolloin 1 023 neliömetriä ja siinä oli sementtirapatut ulkoseinät. Näyttelyhallin keskiosa oli muusta rakennuksesta poiketen viisikerroksinen ja sen huipulla oli ellipsin muotoinen kupoli. Arkkitehtuuriltaan eurooppalaistyylinen rakennus oli kokonaisuudessaan 25 metriä korkea.[2]

Rakennuksen ensisijainen tehtävä oli toimia Hiroshiman ja sitä ympäröivien prefektuurien tuotteiden esittelypaikkana. Lisäksi se toimi muun muassa museona ja taidegalleriana tehden tunnetuksi myös Hiroshiman kulttuuria. Rakennuksen kaupallisesta käytöstä luovuttiin 1944 toisen maailmansodan kiihtymisen vuoksi. Tämän jälkeen rakennuksessa toimivat erään sisäasiainministeriön alaisen viraston sivutoimisto sekä Hiroshiman alueen puutavarayhtiön ja joidenkin muiden kansallisten ja prefektuaalisten organisaatioiden toimistot.[3]

Hiroshiman pommitus muokkaa

Toisen maailmansodan lopussa 6. elokuuta 1945 kello 08.15 Yhdysvallat pudotti Little Boyksi nimetyn uraanipommin Hiroshimaan. Pommi räjähti aivan näyttelyhallin yläpuolella. Räjähdysaallon lähes kohtisuoran kulman ansiosta osa rakennuksen seinistä säilyi pystyssä vaikka räjähdyksen hyposentrumi sijaitsi vain noin 150 metrin päässä rakennuksesta.[2][4] Pommi tappoi yhteensä noin 140 000 ihmistä, mukaan lukien kaikki noin 30 näyttelyhallin sisällä ollutta henkilöä.[1][5] Japanin ilmoittamien virallisten lukujen mukaan pommi tuhosi 69 % kaikista Hiroshiman rakennuksista, jonka lisäksi noin 6 000 rakennusta kärsi huomattavista vaurioista. [6] Näyttelyhalli oli ainoa Hiroshiman ydinpommin räjähdyksen hyposentrumin lähellä sijainnut rakennus, joka selvisi räjähdyksestä pystyssä.[1]

Rakennuksen omistava Hiroshiman kaupunki päätti vuonna 1966 säilyttää rakennuksen sen räjähdyksen jälkeisessä muodossa. Muistomerkkiin on tämän jälkeen tehty kaksi entisöintiprojektia, ensin vuonna 1967 ja uudestaan vuosina 1989–90. Rakennuksen sisäseiniä tuettiin rautakehikoilla sellaisissa paikoissa, joissa sen pelättiin romahtavan. Rakennuksen ympärille rakennettiin vuosien 1950–1964 aikana Hiroshiman rauhanpuisto ja nykyisin puistossa järjestetään vuosittain 6. elokuuta Hiroshiman rauhanseremonia. Muistomerkki on suojeltu Japanin laissa määriteltynä historiallisena kohteena.[2] Japanissa muistomerkki tunnetaan nimellä Genbaku dōmu eli atomipommikupoli.[1]

Maailmanperintökohde muokkaa

Japani asetti Hiroshiman rauhanmuistomerkin ehdolle Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1995 ja se hyväksyttiin 5. joulukuuta 1996. Ehdotuksessaan Japani ei nimennyt minkä kriteerin perusteella hyväksyminen tulisi tehdä[2]. Poikkeuksellisesti Hiroshiman rauhanmuistomerkki hyväksyttiin luetteloon ainoastaan kulttuurillisten kriteerien (VI) pohjalta.[1] Yhdysvallat ei osallistunut kohteen hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon, koska se katsoi ettei Hiroshiman rauhanmuistomerkillä ollut tarpeeksi suurta historiallista merkitystä. Kiina puolestaan esitti varauksensa nimitystä kohtaan, koska epäili nimityksen tarjoavan keinon väheksyä muun Aasian toisessa maailmansodassa kokemia kärsimyksiä.[7] Perintöluetteloon merkityn alueen pinta-ala on 0,4 hehtaaria ja sitä ympäröi 43 hehtaarin suojavyöhyke.[1]

Kuvagalleria muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Hiroshima Peace Memorial (Genbaku Dome) Unesco. Viitattu 25. helmikuuta 2007. (englanniksi)
  2. a b c d e Advisory Body Evaluation: Hiroshima (pdf) 28. syyskuuta 1995. Unesco. Viitattu 1. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  3. Universal Heritage: A-bomb Dome 2008. Hiroshiman rauhan museo. Arkistoitu 15.11.2010. Viitattu 15.9.2011. (englanniksi)
  4. A-Bomb Dome Hiroshiman rauhan museo. Arkistoitu 7.6.2007. Viitattu 24. helmikuuta 2007. (englanniksi)
  5. Atomipommin alta rauhan mekaksi Turun Sanomat. Viitattu 14.9.2011. [vanhentunut linkki]
  6. U. S. Strategic Bombing Survey: The Effects of the Atomic Bombings of Hiroshima and Nagasaki, June 19, 1946. President's Secretary's File, Truman Papers. The Harry S. Truman Library and Museum. Arkistoitu 13.11.2008. Viitattu 16.9.2011. (englanniksi)
  7. Report of the 20th session, Merida 1996 Unesco. Viitattu 25. helmikuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiroshiman rauhanmuistomerkki.