Hippias (lyhyempi dialogi)

Lyhyempi Hippias (m.kreik. Ἱππίας βʹ; lat. Hippias Minor) on Platonin kirjoittama dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Epätodesta (Περὶ τοῦ ψεύδους, Peri tou pseudous).[1] Dialogissa keskustelevat Sokrates, Hippias ja Eudikos.[2] Sokrates puolustaa dialogissa näkemystä, jonka mukaan ihminen, joka valehtelee tietoisesti, on parempi kuin ihminen, joka valehtelee tietämättään.

Lyhyempi Hippias
eli Epätodesta
Ἱππίας βʹ
ἢ Περὶ τοῦ ψεύδους
Dialogin alku ensimmäisessä painetussa laitoksessa (editio princeps) vuodelta 1513.
Dialogin alku ensimmäisessä painetussa laitoksessa (editio princeps) vuodelta 1513.
Alkuperäisteos
Kirjailija Platon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 399–387 eaa.
Kausi varhaisvaihe
Tetralogia VII tetralogia
  • Laajempi Hippias
  • Lyhyempi Hippias
  • Ion
  • Meneksenos
  • Numerointi 363a–376c
    Suomennos
    Niteessä Teokset I
    Suomentaja Marianna Tyni
    Kustantaja Otava
    Julkaistu 1999
    ISBN 951-1-15892-9
    Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

    Historia muokkaa

    Platonin teosten joukossa lyhyempi Hippias kuuluu tämän varhaisvaiheen dialogeihin, toisin sanoen se on kirjoitettu suhteellisen pian Sokrateen kuoleman jälkeen.[3] Lyhyempi Hippias ei liity yhteen Platonin nimiin pannun laajemman Hippias-dialogin kanssa. Päin vastoin kuin laajemman Hippiaan, lyhyemmän Hippiaan aitoudesta ei ole epäselvyyttä: siihen viittaavat aitona antiikin ajalla muun muassa Aristoteles,[4] Cicero[5] ja Aleksanteri Afrodisiaslainen.

    Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu VII tetralogiaan yhdessä laajemman Hippiaan sekä dialogien Ion ja Meneksenos kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin kumoavien (anatreptikos) teosten joukkoon.[1]

    Sisältö muokkaa

    Dialogin henkilöt ovat Sokrates, tunnettu elisläinen sofisti Hippias sekä Eudikos. Hippias on käymässä Ateenassa, ja Eudikos toimii hänen isäntänään kaupungissa. Hippias esittää itsensä monen muun taidon ohella Homeros-asiantuntijana. Platon taas esittää tämän kyvyillään mahtailijana,[6] eli henkilönä, jolla on tietämystä joiltakin aloilta ja joka siksi kuvittelee tietävänsä kaiken; toisin sanoen juuri sellaisena ihmisenä jollaisista Sokrates puhuu Platonin Sokrateen puolustuspuheessa.

    Hippiaan edellinen ateenalaiselle yleisölle pitämä puhetaidollinen esitys oli koskenut sitä, kumpi on parempi ihminen, Akhilleus vai Odysseus. Sokrates sanoo, ettei kyennyt seuraamaan Hippiaan logiikkaa, mutta ei silti halunnut keskeyttää esitystä. Nyt kun keskustelijat ovat kauempana väentungoksesta, Eudikos kehottaa Sokratesta kyselemään Hippiaalta tarkemmin tämän näkemyksistä.[6]

    Aluksi Sokrates kysyy, eikö Homeros esittänyt Akhilleuksen juonikkaana. Hippias vastaa, että Akhilleus oli sen sijaan mitä suoraviivaisin ja totuutta rakastavin; todisteeksi hän lainaa Iliaan kohtaa, jossa Akhilleus sanoo vihaavansa niitä, jotka ajattelevat tai tekevät yhtä ja sanovat toista. Hippias siis esittää, että Homeros voidaan ottaa kaikissa asioissa kirjaimellisesti. Sokrates sanoo, että Homeros on kuollut, joten asiaa ei voida ratkaista, mutta että hän on yhtä mieltä Homeroksen kanssa siitä, että suoraviivainen ja totuutta rakastava mies on parempi kuin ovela ja juonikas.[6]

    Tämän jälkeen käsitellään sitä, millainen on hyvä valehtelija. Sokrates esittää, että Akhilleus on hyvä valehtelija, koska petti jopa Odysseusta. Sokrates väittää myös, mahdollisesti pelkästään dialektisen huvittelun nimissä, että on parempi tehdä pahaa tieten kuin tietämättään. Sokrates saa Hippiaan myöntämään, että mitä enemmän henkilö tietää jostakin asiasta, sitä parempi tämä on esittämään siitä valheita. Hän esittää, että se, joka tuntee ne alat, oli se sitten aritmetiikka, geometria tai astronomia, joista valehtelee, on kaksi kertaa tehokkaampi kuin se, joka ei tunne puheenaiheensa alaa. Hippias kuitenkin väittää Sokrateelle vastaan ja sanoo, että laki rankaisee niitä, jotka tekevät toisille pahaa ja valehtelevat tarkoituksella, kun taas kohtelee kevyemmin niitä, jotka tekevät erehdyksen. Sokrateen mukaan virheitä tekevä on kuitenkin parempi kuin se, joka tekee jotain tarkoituksella.[6]

    Hippias epäilee, ettei Sokrates ole keskustelussa täysin rehellinen. Sokrates vastaa, että jos hän on hankala, hän ei ole sitä tahallaan. Lopuksi Sokrates myöntää, ettei ole samaa mieltä itsensä kanssa, ja on hämmentynyt omista johtopäätöksistään.[6]

    Lähteet muokkaa

    1. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.
    2. Remes, Unto & Thesleff, Holger: ”Esittelyjä ja selityksiä”. Teoksessa Platon 1999, s. 289–291.
    3. Smith, Nicholas D.: Plato The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
    4. Aristoteles: Metafysiikka V.120.
    5. Cicero: Puhujasta III.32.
    6. a b c d e Platon: Lyhyempi Hippias 363a–376c.

    Kirjallisuutta muokkaa

    Suomennos muokkaa

    • Platon: Hippias (lyhyempi dialogi). Teoksessa Teokset I. Apologia, Kriton, Lakhes, Hippias (lyhyempi dialogi), Ion, Euthyfron, Kharmides, Lysis, Protagoras. Toinen painos. Suomentanut Marianna Tyni. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15892-9.

    Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa

    • Plato: Hippias Minor. Teoksessa Burnet, J. (toim.): Opera. Volume III: Theages, Charmides, Laches, Lysis, Euthydemus, Protagoras, Gorgias, Meno, Hippias Maior, Hippias Minor, Io, Menexenus. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145424. Kreikankielinen alkuteksti.
    • Plato: Lesser Hippias. Teoksessa Plato’s Works. Volume IV: Cratylus. Parmenides. Greater Hippias. Lesser Hippias. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99185-0. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

    Aiheesta muualla muokkaa

     
    Wikiaineisto
    Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
     
    Wikiaineisto
    Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
    Lesser Hippias (englanniksi)

    Teos muokkaa

    Muuta muokkaa