Himalajanhaikara
Himalajanhaikara (Ardea insignis) on äärimmäisen uhanalainen eteläisellä Himalajalla Bhutanin, Intian, Bangladeshin ja Myanmarin alueilla elävä pelikaanilintu.[1]
| Himalajanhaikara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pelikaanilinnut Pelecaniformes |
| Heimo: | Haikarat Ardeidae |
| Suku: | Harmaahaikarat Ardea |
| Laji: | insignis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ardea insignis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kooltaan himalajanhaikara on noin 127 cm. Lajin vatsa ja kurkku ovat väritykseltään valkoiset. Selkä on musta ja pitkä kaula on väriltään tumman harmaa. Himalajanhaikaran nokka on pitkä ja väriltään päältä musta ja alta oranssi. Linnun koivet ovat pitkät ja mustat. Ulkonäöltään himalajanhaikara muistuttaa paksunokkahaikaraa (Ardea sumatrana), mutta eroaa siitä valkoisen vatsansa perusteella. Himalajanhaikaran ääni on matala ja syvä ok ok ok urrrrrr [2].
Himalajanhaikaran elinympäristöä ovat useimmiten hiekka- tai sorapohjaiset joet usein subtrooppisten metsien läheisyydessä. Pääosin linnut elävät yhdyskunnissa, mutta saattavat hajaantua talveksi pienemmiksi parviksi. Lajin tiedetään viettävän lisääntymis- ja sulkasatoajan mäntyjä kasvavissa metsissä [2].
Himalajanhaikarakannan kooksi arvioidaan noin 50–250 yksilöä [2]. Pääuhka linnulle on jokiympäristöjen tuhoutuminen muun muassa saastumisen, vesistörakentamisen ja vesikuljetusten takia. Lisäksi vesilintujen ampumien on suosittu harrastus Myanmarissa [1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c BirdLife International: Ardea insignis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c White-bellied Heron – BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 4. heinäkuuta 2008.