Hilja Byström
Hilja Byström, syntyjään Hilja Kallioniemi (18. huhtikuuta 1908, Matojärvi, Ruotsi - 1993[1][2]) on ruotsalainen kirjailija. Häntä pidetään ensimmäisenä länsipohjalaisena kirjailijana ja hänen syntymäpäivänään 18. huhtikuuta vietetään meänkielisen kirjallisuuden päivää. Byström oli äidinkieleltään meänkielinen, mutta kirjoitti ruotsiksi. Byströmin kirjojen teema on lestadiolaisuus ja elämä Länsipohjan suomalaisseudulla. Kirjoja on käännetty tanskaksi, norjaksi ja suomeksi ja tarinoita julkaistiin sanomalehdissä.[2][3]
Elämä ja ura muokkaa
Hilja Kallioniemi syntyi 1908 ja kasvoi Matojärven kylässä. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä ja virkamies Helmer Kallioniemi ja hänen vaimonsa Erika Vilhelmina Kangas. Heillä oli kahdeksan lasta joista Hilja oli vanhin. Matojärven kylässä ihmiset olivat pääosin suomenkielisiä. Vuonna 1928 Hilja Kallioniemi valmistui Haaparannan seminaarista opettajaksi ja sai opettajanpaikan Karungista läheltä Matojärveä. Vuonna 1932 hän julkaisi ensimmäisen kirjansa Ett år i Järvi joka kertoi lähiseudun ihmisille tyypillisistä asoista.[2]
Kesällä 1934 Hilja Kallioniemi meni naimisiin leskeksi jääneen Raunan kirkkoherran Engelbert Byströmin kanssa. Engelbert Byströmillä oli aiemmasta avioliitosta 5 poikaa joista vanhin oli 9 vuotta. Hänen vaimonsa Hedvig Margareta Nordkvistin oli kuollut 1932 viikko nuorimman lapsen syntymän jälkeen. Vuonna 1936 Hilja ja Engelbert saivat vielä yhden pojan.[2]
Vuonna 1940 hän julkaisi toisen kirjansa, trilogian ensimmäisen osan, Byn:n. Kaksi muuta osaa ovat nimeltään Ungfolk (1941) ja Bondfolk (1943). Tämän jälkeen 1945 julkaistiin Prästgårdsfönster – berättelser och skisser ja vuonna 1949 Bära eller brista, jonka jälkeen tuli tauko ja viimeiset kaksi kirjaa Varandras bördor: några bilder ja Såsom du sagt julkaistiin vasta 1960-luvulla.[2]
100-vuotisjuhla muokkaa
Vuonna 2008 vietettiin Byströmin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta. Tällöin paljastettiin Hilja Byströmin muotokuva sekä Raunan kylätrilogian ensimmäinen osa Byn julkaistiin uudelleen. Bengt Pohjanen ja Kaj Chydenius tekivät myös musikaalin Sånger från Matojärvi (suom. "Matojärven laulut"), jossa oli päärooleissa olivat sopraano Carina Henriksson ja tenori Ulric Björklund.[2][4]
Teokset muokkaa
- Ett år i Järvi: berättelser från Tornedalens skogsbygd. 1932.
- Byn: berättelse från Tornedalen. 1940.
- Ungfolk.1941.
- Bondfolk: en berättelse från Tornedalen. 1943.
- Prästgårdsfönstret: berättelser och skisser. 1945.
- Bära eller brista: roman. 1949.
- Polvesta polveen. 1950
- Varandras bördor: några bilder. 1962.
- Såsom du har sagt. 1964.
Lähteet muokkaa
- ↑ Finto: KANTO: Kallioniemi, Hilja, 1908-1993 finto.fi. Viitattu 8.4.2024.
- ↑ a b c d e f BYSTRÖM, Hilja web.archive.org. 21.9.2021. Viitattu 8.4.2024.
- ↑ Meänmaan kirjalisuuen päivää vietethiin Sveriges Radio. 19.4.2012. Viitattu 8.4.2024.
- ↑ Meänmaan Teatteri - Vår teater / historik www.meanmaa.net. 2015. Viitattu 13.4.2024.
Kirjallisuutta muokkaa
- Den tornedalsfinska litteraturen 2: Från Kalkkimaa till Hilja Byström. Överkalix: Barents Publ, 2009. ISBN 978-91-89144-60-6.
Aiheesta muualla muokkaa
- Hilja Byströmin päivä/Hilja Byströmdagen 2023 (youtube)
- Sånger från Matojärvi/Matojärven laulut (youtube)