Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1956
Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut käytiin vuonna 1956 Tampereen Lamminpäässä hiihtojen osalta ja Nokialla mäkihypyn osalta.[1] 17.–19. helmikuuta.
Tulokset muokkaa
Miehet 15 kilometriä muokkaa
| Sija | Kilpailija | Seura | Aika |
|---|---|---|---|
| 1 | Toimi Alatalo | Savitaipaleen Urheilijat | 55.59 |
| 2 | Kalevi Hämäläinen Niilo Kautto Olavi Latsa |
Sulkavan Urheilijat Lahden Hihtoseura Riihimäen Kisko |
56.18 |
| 5 | Jorma Kortelainen | Joensuun Kataja | 56.22 |
| 6 | Auvo Simonen | Enonkosken Urheilijat | 56.55 |
Perjantaina 17. helmikuuta kisattiin Tampereella Lamminpäässä SM-kisojen miesten 15 kilometriä 950 maksaneen katsojan läsnäollessa. Kisahetkellä vallitsi 10 astetta pakkasta ja tuiskutava tuuli, joka kuitenkin tyyntyi. Osanottajia oli kaikkiaan 130. Kilpailusta tuli tosi tiukka. Puolimatkassa kisaa johti Riihimäen Latsa, josta Joensuun Kortelainen oli jäänyt kolme sekuntia ja Sulkavan Kalevi Hämäläinen neljä sekuntia. Seuraavina olivat Savitaipaleen Alatalo, Lahden Kautto ja Enonkosken Simonen ollen vajaa puoli minuuttia kärjen Latsasta. Maaliin tultaessa Alatalo oli kiristänyt vauhtiaan ollen voittaja. Hänestä kolme hiihtäjää, Hämäläinen, Kautto ja Latsa, jäivät 19 sekuntia ollen kaikki kolme SM-hopeamitalisteja. Kisan aikaan Cortinan olympialaisten suomalaishiihtäjät joutuivat kovaan taistoon rannalle jääneiden kanssa. Kärjen joukossa rannalle jääneitä olivat mestari-Alatalo, hopemitalisti Kautto ja 7:ksi sijoittunut Ounasvaaran Hiihtoseuran Arvi Petäjäniemi.
[2]
Miehet 50 kilometriä muokkaa
| Sija | Kilpailija | Seura | Aika |
|---|---|---|---|
| 1 | Kalevi Ikonen | Enon Kisa-Pojat | 3.23.15 |
| 2 | Toimi Pitkänen | Valkeakosken Haka | 3.23.16 |
| 3 | Martti Lautala | Lappeen Riento | 3.24.16 |
| 4 | Tauno Karvanen | Tampereen Poliisi-Urheilijat | 3.24.25 |
| 5 | Tauno Sipilä | Pylkönmäen Yritys | 3.25.57 |
| 6 | Viljo Vellonen | Savonlinnan Hiihtoseura | 3.26.02 |
Sunnuntaina 19. helmikuuta kisattiin Tampereen Lamminpäässä SM-kisojen miesten 50 kilometriä lähes 10 000 katsojan läsnäollessa. Ilmoittautuneita oli 94 hiihtäjää, joista matkaan lähti 53. Cortinan kävijöistä kisasta puuttuivat Veikko Hakulinen, Arvo Viitanen ja Antti Sivonen sairastumisen vuoksi. Matkaan lähteneistä olympiakävijöistä alkuvaiheessa johdossa ollut Eero Kolehmainen joutui keskeyttämään kaatumisen ja suksen katkeamisen vuoksi. Muista olympiakävijöistä August Kiuru keskeytti puolimatkassa. Kisasta tuli siis vähemmän tunnettujen hiihtäjien kisa. Puolimatkassa kisaa johti jo veteraanisarjassa hiihtävä Pylkönmäen Tauno Sipilä 10 sekuntia ennen Valkeakosken soutaja-hiihtäjä Toimi Pitkästä. Kolmantena hiihti Tampereen Karvanen. Kisan 35 km:n kohdalla kärkeen nousi Pitkänen puolen minuutin erolla ennen Karvasta. Viimeisellä 44 km:n väliaika-asemalla Pitkänen oli minuutin edellä toisena olevaa Karvasta, joka puolestaan oli vain vajaan minuutin edellä asemiaan parantaneita Savonlinnan Vellosta, yllätysnimeä Kalevi Ikosta ja Lappeen Lautalaa. Maaliin tultaessa Ikonen aiemmin lähteneenä teki pohja-ajan, jota kisaa johtanut Pitkänen kaikkien yllätyksekski ei saavuttanut. Lautala puolestaan nosti itsensä minuutin kärjelle hävinneenä 3:ksi. Cortinan olympiakävijöistä parhaana hiihti Jämsänkosken Heikki Lehtonen 8:ksi.[3]
Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti muokkaa
| Sija | Joukkue | Kilpailijat | Aika |
|---|---|---|---|
| 1 | Joensuun Kataja | Pertti Korhonen Matti Hirvonen Jorma Kortelainen |
2.00.22 |
| 2 | Tampereen Poliisi-Urheilijat | Eero Pekarila Sakari Seppä Antti Sivonen |
2.00.23 |
| 3 | Hyvinkään Tahko | Eino Partanen Aimo Hovi Matti Santapukki |
2.01.44 |
Lauantaina 18. helmikuuta kisattiin Tampereella SM-kisojen miesten 3 x 10 km:n viesti. Ilmoittautuneita joukkueita oli 35, mutta matkaan lähteneitä joukkueita oli 28, joista yksi keskeytti. Kisa käytiin 16 asteen pakkasessa tuiman itätuulen vallitessa. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapui vaihtoon Evon Metsäpoikien Martti Mähönen kolmen seuran Tampereen Poliisi-Urheilijoiden, Jämsänkosken Ilveksen ja Joensuun Katajan seuratessa välittömästi perässä. Toisessa vaihdossa Joensuun Hirvonen tuli viiden sekunnin johdossa vaihtoon ennen Tamperetta ja Jämsänkoskea. Hyvinkään Tahko oli neljäntenä 15 sekuntia jäljessä. Ankkurien hiihdosta tuli tiukka mies-miestä vastaan taistelu, jossa Joensuun Kortelainen otti voiton Tampereen Sivosesta. Kolmantena maalin saapui Hyvinkään Tahko viestinviejänään
Matti Santapukki ohittaen 4:ksi jääneen Jämsänkosken Tapio Mäkelän. Ounasvaaran Hiihtoseuran Arvi Petäjäniemi teki erinomaisen hiihdon tulleen 5:tenä maaliin ohitettuaan viisi hiihtäjää. Lautealan Ns. Urheilijat oli viestissä kuudes. Savitaipalee Urheilijat nousi 7:ksi pikamatkan mestarin Toimi Alatalon viedessä viestiä nostaen osuudella Savitaipaletta viisi sijaa.[4]
Naiset 10 kilometriä muokkaa
| Sija | Kilpailija | Seura | Aika |
|---|---|---|---|
| 1 | Mirja Hietamies | Lemin Eskot | 44.39 |
| 2 | Siiri Rantanen | Lahden Hiihtoseura | 45.04 |
| 3 | Pirkko Korkee Sirkka Polkunen |
Virtain Urheilijat Vihtavuoren Pamaus |
46.21 |
| 5 | Sanna Kiero | Ylämaan Pyrkijät | 46.22 |
| 6 | Eva Hög | IF Pedersöre Pojkarna | 46.33 |
Kilpailut käytiin Tampereella 19. helmikuuta. Kisaan oli ilmoittautunut 38 hiihtäjää, joista lähtöviivalle ilmestyi 32. Suurimpia voittajasuosikkeja olivat Mirja Hietamies, Siiri Rantanen, Eva Hög, Rumpun sisarukset, Sirkka Polkunen, Pirkko Korkee ja Sanna Kiero. Väliaikatietoja saatiin 5,5 km:n kohdalta. Kärjessä siellä olivat Lemin Hietamies ja Lahden Rantanen, joista 50 sekuntia jääneenä Pedersören Hög ja Ylämaan Kiero. Maaliin tultaessa Hietamies teki pohja-ajan, josta Rantanen jäi puoli minuuttia. Parina hiihtäneet Korkee ja Polkunen tulivat tasatahtiin maaliin saavuttaen molemat SM-pronssin. Sanna Kiero hävisi heille sekunnin törmättyään maalialueella laskeneen nuoren miehen kanssa ja kaaduttuaan sen seurauksena. Kommenttina Kierolla oli "peijakkaan pentu". Hög hävisi Kierolle 11 sekuntia ollen 6.[5]
Naiset 3 × 5 kilometriä, viesti muokkaa
| Sija | Joukkue | Kilpailijat | Aika |
|---|---|---|---|
| 1 | Ylämaan Pyrkijät | Liisa Rumpu Helvi Rumpu Sanna Kiero |
1.12.21 |
| 2 | Lahden Hiihtoseura | Eila Lappi Anna-Liisa Kivelä Siiri Rantanen |
1.14.17 |
| 3 | Vihtavuoren Pamaus | Saara Koivunen Sylvi Saimo Sirkka Polkunen |
1.15.58 |
Kilpailut käytiin Tampereelle 18. helmikuuta kahdeksan joukkueen voimin. Ennakkoveikkauksissa suosikkeina pidettiin 3-kertaista mestaria Ylämaan Pyrkijöitä ja Lahden Hiihtoseuraa. Ensimäisessä vaihdossa kärjessä oli Lahden Lappi takanaan Ylämaan Liisa Rumpu. Kakkososuudella Ylämaan Helvi Rumpu otti peräti kahden minuutin eron lahtelaisiin. Kolmanneksi oli noussut Sysmän Sisun Saara Saarinen. Ankkuosuudella Ylämaa säilytti johtonsa Sanna Kieron viedessä viestiä tuoden Yläömaalle neljännen SM:n. Siiri Rantanen Lahden ankkurina toi joukkueensa SM-hopealle ja Vihtavuoren Pamauksen Sirkka Polkunen nosti seuransa SM-pronssille. Kisan kolme seuraavaa olivat Sysmän Sisu, Jämsänkosken Ilves ja Rantasalmen Urheilijat.[6]
Mäkihyppy muokkaa
| Sija | Kilpailija | Seura | Pisteet | Hyppyjen pituudet |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Unto Oksanen | Kouvolan Hiihtoseura | 226,0 | 54,5 - 52,5 |
| 2 | Veikko Salmenranta | Lahden Hiihtoseura | 219,0 | 53,5 - 53,0 |
| 3 | Aulis Kallakorpi | Kuusankosken Urheilijat | 216,1 | 53,0 - 51,5 |
| 4 | Juhani Kärkinen | Lahden Hiihtoseura | 213,6 | 52,0 - 52,5 |
| 5 | Aulis Haapaniemi | Lahden Hiihtoseura | 212,6 | 52,5 - 54,5 |
| 6 | Antti Hyvärinen | Ounasvaaran Hiihtoseura | 210,8 | 50,0 - 53,5 |
Kilpailut käytiin Nokialla Kullaanvuoren mäessä 19. helmikuuta. Ilmoittautuneita oli 88, mutta mäkeen tuli 76 hyppääjää lähes 10 000 katsojan läsnäollessa. Kisaa johti ensimmäisen kierroksen jälkeen Kouvolan Oksanen ennen Lahden Salmenrantaa, Nokian Ilpo Peurasta, Kuusankosken Kallakorpea ja Lahden Juhani Kärkistä. Ensimmäisen hyppynsä kaatui mm. lahtelainen olympiakävija Eino Kirjonen. Toisella kierroksella Oksanen, Salmenranta ja Kallakorpi säilyttivät kärkiasemansa. Kärkinen paransi asemiaan nousten 4:ksi. Olympiavoittaja Antti Hyvärinen nosti asemiaan epäonnistuneen ensimmäisen hyppynsä jälkeen nousten 6:ksi. Muista olympiakävijöistä siis Kallakorpi oli parhaana 3., Kirjonen kaatui hyppynsä ja Hemmo Silvennoinen ei osallistunut kisaan.[7]
Yhdistetty muokkaa
| Sija | Kilpailija | Seura | Pisteet | Hiihto ja mäenlasku |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Paavo Korhonen | Joutsenon Kullervo | 440,700 | 240,00 + 200,70 |
| 2 | Pertti Suhonen | Lappeen Riento | 438,194 | 224,194 + 214,00 |
| 3 | Pekka Ristola | Sotkamon Jymy | 437,163 | 225,163 + 212,00 |
| 4 | Jukka Meriläinen | Sotkamon Jymy | 433,748 | 235,518 + 198,23 |
| 5 | Martti Maatela | Ounasvaaran Hiihtoseura | 430,394 | 216,194 + 214,20 |
| 6 | Eeti Nieminen | Nokian Urheilijat | 430,323 | 212,323 + 218,00 |
Yhdistetyn hiihto-osuuden jälkeen kärki oli Joutsenon Korhonen, Saarijärven Pullistuksen Yrjö Tapper ja Sotkamon Meriläinen. Mäkiosuuden voitti Nokian Kullaanvuoren kotimäessä Eeti Nieminen nostaen hänet 18. sijalta 6:ksi. Lappeen Suhonen hyppäsi myös hyvin saavuttaen SM-hopeaa. Korhonen kaatui ensimäisen hyppynsä, mutta onistuneet toinen ja kolmas hyppy takasivat hänelle Suomen mestaruuden. Mäessä Ounasvaaran Martti Maatela paransi asemiaan hyvien hyppyjensä ansiosta nostaen hänet 16. sijalta 5:ksi. Hiihdon jälkeen 10-parhaan joukossa olleet Jämsänkosken Ilveksen Erkki Lyijynen, Ounasvaaran Pauli Räikkönen ja Harjavallan Jymyn Veijo Saira menettivät mäkiosuudella asemiaan. Olympiakävijöistä Korhonen siis mestari, Nieminen 6. ja Esko Jussila 10.[8]
Lähteet muokkaa
- Swanljung & Kotkaniemi (toim.): Hiihtäjä 1957, s. 179–183. Suomen Hiihtoliitto.
- Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.
- Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998.
Viitteet muokkaa
- ↑ Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 247
- ↑ Rannalle jääneet Cortinan miehiä nopeammat SM-hiihtojen pikamatkalla - Alatalo mestariksi. Helsingin Sanomat, 186.2.1956, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Täydellinen yllätysmies - Kalevi Ikonen - 50 km:n mestariksi. Helsingin Sanomat, 20.2.1956, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Vasta viimeisillä metreillä ratkesi SM-viesti. Helsingin Sanomat, 25.2.1950, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Mirja Hietamies kesti takaa-ajon. Helsingin Sanomat, 20.2.1956, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Ylämaan naiset jo 4. kerran mestareiksi. Helsingin Sanomat, 19.2.1956, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Sääsuhteet pilasivat mäenlaskun - Oksanen mestariksi, Salmenranta 2:n, Kallakorpi 3:s, Eino Kirjonen kaatui. Helsingin Sanomat, 20.2.1956, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Korhonen kaatui mäessä - voitti silti yhdistetyn. Helsingin Sanomat, 19.2.1956, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.