Heteromeles arbutifolia
Heteromeles arbutifolia on monivuotinen pensas, joka kasvaa luontaisesti Yhdysvalloissa Oregonin luoteisosissa ja Californiassa sekä Meksikossa Baja Californian alueella. Se on sukunsa Heteromeles ainoa laji ja läheistä sukua aasialaiselle punamarjojen (Photinia) suvulle.
| Heteromeles arbutifolia | |
|---|---|
 Marjonut yksilö luontaisessa ympäristössään. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Amygdaloideae |
| Suku: | Heteromeles |
| Laji: | arbutifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
H. arbutifolia on tärkeä osa rannikkomaruna-aron, kuiviin kausiin sopeutuneen chaparral-pensaikon ja Kalifornian tammimetsän elinympäristöjä.[2] Laji tunnetaan englanniksi nimillä "Christmas berry" ("joulumarja") ja "California holly" ("kalifornianorjanlaakeri"). Hollywood sai nimensä Los Angelesin kukkuloilla yleisenä kasvaneesta pensaasta.[3]
Ominaisuudet muokkaa
H. arbutifolia kasvaa yleensä 2-5 metriä korkeaksi, joskus 10-metriseksi varjoisalla paikalla. Pensaan latvus on pyöreän epäsäännöllinen. Runko on harmaa, versoissa on hentoa nukkaa[4]. Lehdet ovat ikivihreät ja nahkamaiset, lyhyen nirhalaitaiset[4]. Lehden suonet jatkuvat nirhoihin[4], ruoti on lyhyt. Lehtien pituus on 5–10 cm[4] ja leveys 2–4 cm. Pensas kukkii alkukesällä pienin valkoisin kukin, jotka ovat läpimitaltaan 6–10 mm ja kasvavat tiuhoissa tertuissa. Kukassa on viisi pyöreähköä terälehteä.
Hedelmä on mehevä pohjushedelmä, läpimitaltaan 5-10 mm, soikea, kirkkaan punainen tai keltainen.[4] Hedelmäliha on jauhomaista, kookkaahkoja sileitä ruskeita siemeniä on kahdesta kolmeen kappaletta.[4] Hedelmiä kehittyy runsain määrin. Ne kypsyvät syksyllä ja säilyvät pitkälle talveen.
Kasvatus muokkaa
H. arbutifolia menestyy vettä läpäisevässä maaperässä jopa eteläisessä Englannissa. Lintujen suosimat kirkkaanpunaiset marjat ovat talvella näyttävät.
Monien muiden Rosaceae-heimon Maleae-tribuksen lajien tavoin H. arbutifolia on altis tulipoltteelle.[5]
Perhoset käyvät pensaan kukissa, jotka tuoksuvat miedosti orapihlajamainen tuoksu. Hedelmiä syövät linnut kuten matkijat, punarintarastas ja amerikantilhi sekä nisäkkäät kuten kojootit ja karhut.
Käyttö muokkaa
Muutamat intiaaniheimot kuten chumashit, tongvat ja tataviamit ovat käyttäneet pensaan marjoja ruoaksi ja lehtiä vatsalääkkeeksi. Marjoista voi myös valmistaa hilloa. Myöhemmin uudisasukkaat valmistivat marjoista sokerin kanssa vanukkaita ja hedelmäviiniä.
Myrkyllisyys muokkaa
H. arbutifolian marjat ovat happanan karvaita ja sisältävät pieniä määriä syanogeenisiä glykosideja, jotka hajoavat ruoansulatuksessa sinihapoksi.
Lainsäädäntö muokkaa
1920-luvulla pensaan oksien keräämisestä joulukoristeeksi tuli Los Angelesissa niin suosittua, että Kalifornian osavaltiossa säädettiin laki, joka kielsi pensaan oksien keräämisen ilman maanomistajan lupaa (CA Penal Code § 384a).[6][7]
H. arbutifolia julistettiin Los Angelesin tunnuskasviksi 17. huhtikuuta 2012.[8]
Lähteet muokkaa
- Jepson Flora Project (1993) Heteromeles arbutifolia, University of California, Berkeley
- Germplasm Resources Information Network—GRIN (1910) Bull. New York Bot. Gard. 6:381.
- Michael Hogan (2008) Toyon: Heteromeles arbutifolia, GlobalTwitcher.com, ed. N. Stromberg[vanhentunut linkki]
- University of Michigan: Dearborn — Native American Ethnobotany (Heteromeles arbutifolia)
- Los Angeles City Clerk - Council Files: Toyon
Viitteet muokkaa
- ↑ IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI): Heteromeles arbutifolia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.7.2022. (englanniksi)
- ↑ C.M. Hogan, 2008
- ↑ Rundel, Philip W; Gustafson, Robert: Introduction to the Plant Life of Southern California: Coast to Foothills, University of California Press, 2005 (ISBN 0-520-24199-1), s. 103
- ↑ a b c d e f Heteromeles arbutifolia Jepson Flora Project. Regents of the University of California. Viitattu 28.4.2014.
- ↑ Austin Hagan, Edward Sikora, William Gazaway, Nancy Kokalis- Burelle, 2004. Fire Blight on Fruit Trees and Woody Ornamentals, Alabama A&M and Auburn Universities (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 28.4.2014
- ↑ McKinney, John: California Holly Adds Color to Trail Up Mt. Hollywood. Los Angeles Times, 6.12.1986. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ California Penal Code Section 384a[vanhentunut linkki]
- ↑ Item No. (28) Journal/Council Proceedings. LA City Council. Viitattu 23 November 2013.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heteromeles arbutifolia Wikimedia Commonsissa
