Heterodontosaurus (nimen merkitys: ”erilaishampainen lisko”) on sukupuuttoon kuollut pienten kasvinsyöjädinosaurusten suku. Se kasvoi vain 1,2 metriä pitkäksi ja noin 2,5 kiloa painavaksi. Heterodontosaurus käytti ravintonaan matalia kasveja. Tämä dinosaurus eli Etelä-Afrikassa ja Lesothossa varhaisella jurakaudella noin 205 miljoonaa vuotta sitten.

Heterodontosaurus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Linnunlantioiset Ornithischia
Heimo: Heterodontosauridae
Suku: Heterodontosaurus
Crompton & Charig, 1962
Laji: tucki
Kaksiosainen nimi

Heterodontosaurus tucki
Crompton & Charig, 1962

Katso myös

  Heterodontosaurus Wikispeciesissä
  Heterodontosaurus Commonsissa

Löytäminen ja luokittelu muokkaa

Heterodontosaurus tucki

Eteläafrikkalaisten ja Lontoon yliopiston asiantuntijoiden johtama retkikunta löysi Etelä-Afrikasta ensimmäisen Heterodontosauruksen fossiilin, jonka Alan Charig ja Alfred Crompton nimesivät vuonna 1962. Löytö koostui pelkästä jäniksenkokoisesta kallosta[1][2]. Vuonna 1976 löydettiin kuitenkin yksi täydellisimmistä ja parhaiten säilyneistä tunnetuista dinosauruksen luurangoista.[1] Heterodontosaurus oli varhainen lintulantioinen dinosaurus. Se luokiteltiin ennen alalahkoon Ornithopoda (”linnunjalkaiset”), mutta nykyään Heterodontosauridae-heimoa pidetään Ornithopoda- ja Marginocephalia-alalahkojen kantamuotona.

Elintavat muokkaa

Heterodontosaurus juoksi kahdella raajalla, mutta pystyi liikkumaan myös kaikilla neljällä raajalla. Vahvoissa eturaajoissaan Heterodontosauruksella oli pitkät, viisisormiset tarttumakädet. Erikoispiirteet olka-, ranne- ja käsinivelissä saattavat viitata siihen, että se kaivoi juuria maasta tai repi termiittikekoja auki. Nelivarpaiset takaraajat olivat yli kolmasosan pidemmät kuin eturaajat. Tällä pienikokoisella kasvinsyöjällä ei ollut muita puolustuskeinoja saalistajia vastaan kuin karkuun juokseminen. Heterodontosauruksen vihollisiin kuuluivat muun muassa varhaiset teropodit, lihaasyövät synapsidit ja nopeajalkaiset maalla liikkuneet krokotiilit.

Heterodontosaurus eli samoihin aikoihin Lesothosauruksen kanssa, mutta se oli kehittyneempi eläin kuin Lesothosaurus.[3] Samalta seudulta on löydetty muitakin samaan heimoon kuuluneita dinosauruksia, esimerkiksi Abrictosaurus ja Lycorhinus. Varhaisjurakauden eteläisestä Afrikasta tunnetaan myös Massospondyluksen kaltaisia prosauropodeja sekä teropodeja, kuten Coelophysis.

 
Heterodontosauruksen kallo, jossa kulmahampaat näkyvät selvästi.

Heterodontosaurus nimettiin hampaidensa mukaan. Sillä oli kolmenlaisia hampaita, toisin kuin useimmilla dinosauruksilla tai matelijoilla ylipäätänsä. Heterodontosauruksella oli hampaaton nokka, terävät etuhampaat, pitkät kulmahampaat ja korkeakruunuiset poskihampaat, jotka sopivat kasvien hienontamiseen. Kulmahampaitaan se todennäköisesti käytti juurien ylöskaivamiseen, kilpailijoiden uhkaamiseen tai tehdäkseen vaikutuksen mahdolliseen parittelukumppaniin. On mahdollista, että vain uroksilla oli syöksyhampaat, mutta asiasta ei ole varmuutta.

Lähteet muokkaa

  • Brett-Surman, Michael K. (toim.): Dinosaurukset. Suomentanut Kovanen, Jenni. Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6547-9.
  • Dixon, Dougal: The illustrated encyclopedia of dinosaurs. London: Hermes House, 2011. ISBN 978-1-84681-853-0. (englanniksi)
  • Dixon, Dougal & Cox, Barry & Savage, R.J.G & Gardiner, Brian: The Macmillan illustrated encyclopedia of dinosaurs and prehistoric animals. New York: Collier Books, Macmillan Publishing Company, 1992. ISBN 0-02-042981-9. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b Dixon, 2011 s. 109
  2. Dixon et al., 1992 s. 136
  3. Brett-Surman, 2004 s. 147