Helvetistä
Helvetistä (From Hell) on Alan Mooren käsikirjoittama ja Eddie Cambellin piirtämä laaja sarjakuvaromaani, joka kertoo yhden version Viiltäjä-Jackin tarinasta. Faktaa ja fiktiota sekoittava 16-osainen teos julkaistiin alun perin vuosina 1991–1996. Like julkaisi vuosina 1994–1997 tarinan suomennoksen, joka ilmestyi viitenä niteenä. Sarjakuvaa täydentävä sarjakuvamuotoinen essee From Hell: The Dance of the Gull-Catchers julkaistiin 1998; sitä ei ole suomennettu.
Helvetistä-sarjakuvan lähtökohtana on Stephen Knightin 1980-luvun alussa esittämä salaliittoteoria. Tämän teorian mukaan viiltäjämurhien syynä oli prinssi Albert Viktorin avioton lapsi, jolla murhien uhriksi joutuneet seksityöntekijät olivat yrittäneet kiristää kuningashuonetta lähellä ollutta taiteilija Walter Sickertiä. Moore on kiistänyt uskovansa teoriaan itse, mutta hän on katsonut sen tarjoavan hyvän lähtökohdan tarinalle. Helvetistä on monisyinen ja pikkutarkka kuvaus viktoriaanisesta Lontoosta. Se yhdistelee Viiltäjä-Jackin tarinaan politiikkaa, mytologiaa ja Lontoon historiaa.
Vuonna 2001 ilmestynyt Hollywood-elokuva From Hell perustuu osittain sarjakuvaan, mutta sitä on syytetty sarjakuvaromaanin pinnallistamisesta yksinkertaiseksi "kuka sen teki" -salapoliisikertomukseksi.
Sarjakuvamuotoisessa esseessä "The Dance of the Gull-catchers" Alan Moore analysoi ironiseen sävyyn erilaisia Viiltäjä-Jack-teorioita, myös edellä mainittua Stephen Knightin teoriaa. Essee sisältyy liitteenä joihinkin Helvetistä-romaanin englanninkielisiin laitoksiin.
Tarina muokkaa
Mooren versio Viiltäjä-Jackista ei ole murhamysteerio. Tekijä ja hänen näkyvin motiivinsa paljastetaan jo varhaisessa vaiheessa. Tappaja on kuninkaallinen lääkäri Sir William Withey Gull, joka kuningatar Viktorian käskystä raivaa tieltä prinssi Albert Viktorin salaisesta lapsesta tietävät seksityöntekijät. Gullin perimmäiset motiivit ovat kuitenkin toiset: murhat muodostavat hänen mielessään okkultistisen rituaalin, jonka alttarina toimii koko viktoriaaninen Lontoo. Gull uskoo että naiset hallitsivat kerran miehiä ja irrationaalinen, dionyysinen vietti hallitsi samalla rationaalista mieltä. Gull uskoo miesten ja rationaalisuuden kahlinneen naiset ja dionyysisyyden erilaisiin symboleihin. Symboliverkosto tarvitsee kuitenkin Gullin mielestä vahvistamista, jota edustavat Whitechapelin murhat.
Yleisemmällä tasolla Moore kuvaa viktoriaanisen yhteiskunnan epätasa-arvoa asettamalla vastakkain yhtäällä Gullin edustamat vauraat piirit ja toisaalla seksityöntekijät sekä muun Itä-Lontoon köyhälistön.
Tarinassa esiintyviä todellisia henkilöitä ovat Viiltäjä-Jack-tapauksiin välittömästi liittyvien hahmojen ohella muun muassa Joseph Merrick (elefanttimies), Oscar Wilde, W. B. Yeats ja poikaikäinen Aleister Crowley.