Helmi Mäkeläinen
Helmi Mäkeläinen o.s. Koch (1879 – 1957 Helsinki) oli sieviläinen virsi- ja laulurunoilija. Virsi 343 Voisinpa Jeesuksestani on hänen kirjoittamansa.
Elämänvaiheet muokkaa
Helmi Koch syntyi Helsingissä vuonna 1879. Hänen isänsä Edvard Koch oli syntynyt Helsingissä 1844 ja toimi lennätinaseman päällikkönä Kokkolan asemalla. Myös äiti Julia Lundahl oli kotoisin Helsingistä. Kochien nuorimman lapsen Helmin synnyttyä perhe muutti Pietariin, missä isän ura jatkui kanslistina Suomen asemalla[1]. Kodissa puhuttiin saksaa ja ruotsia, sillä Edvardin isä oli kotoisin Saksasta[2].
Koulunkäyntinsä Helmi aloitti Helsingissä tätinsä taidemaalari Fanny Lundahlin luona ja jatkoi sitä Turun ruotsalaisessa yhteiskoulussa tätinsä muutettua Turkuun. Matkat loma-aikoina vanhempien luo Pietariin oli helppo suorittaa junalla.
Helmi Koch solmi avioiliiton 1902 Albin (Alpo) Mäkeläisen kanssa. Mäkeläinen työskenteli Pietarin Suomen asemalla, mutta pian perhe muutti Suonenjoelle ja edelleen Sieviin, mistä Mäkeläinen sai asemapäällikön viran.
Sievissä perheeseen syntyi neljä lasta, joista kaksi kuoli pieninä.[3] Perheellä oli asunto asemapäällikön virkatalossa ja Albin Mäkeläinen rakennutti Sievin asemakylään vuonna 1921 valmistuneen Nummela-nimisen huvilan, joka on entisöity. [4]
Albin Mäkeläinen kuoli vuonna 1927.[5] Sen jälkeen Helmi Mäkeläinen muutti Kokkolan yhteislyseota[6] käyvien lastensa luokse Kokkolaan.[3]
Vuonna 1929 hän avioitui veturinkuljettaja Karl Berndt Lindstedtin kanssa.[7][3]
Elämänsä viimeiset vuodet hän asui lastensa lähellä Helsingissä. Helmi Mäkeläinen on haudattu Sievin Järvenpuolihautausmaalle.[3][8]
Toiminta ja tuotanto muokkaa
Mäkeläinen oli monipuolisesti lahjakas. Hän soitti pianoa ja harmonia, antoi soittotunteja, viritti pianoja ja johti nuorten kuoroa. Venäjän, saksan ja ruotsin kielten taitoisena hän teki käännöstöitä, toimi tulkkina ja antoi kielitunteja. Hän askarteli vaneritöitä ja teki leikkikaluja.[3]
Koettuaan 1920-luvun puolivälissä hengellisen herätyksen Helmi Mäkeläinen vaikutti lestadiolaisen herätysliikkeen seuratoiminnassa ja alkoi kirjoittaa hengellisiä lauluja suomeksi.[3][4] Vuosina 1925–1926 hän kirjoitti kolme laulua, joista tunnetuin on Jos voisin Jeesuksestani[9] . Se ilmestyi vuonna 1935 laulukirjassa Siionin valitut laulut ja virret sekä Pentti Koskelon uudistamana ja laajentamana vanhoillislestadiolaisten laulukirjassa Siionin laulut nro 298 vuonna 1976[10]. Virsikirjassa se on virsi nro 343 Voisinpa Jeesuksestani Niilo Rauhalan muokkaamana[9]. Tämä versio on otettu vuonna 1999 myös SLEY:n laulukirjaan Siionin kannel, jossa se on laulu nro 335[11]. Sävelmää on pidetty toisintona Pohjanmaalta, mutta myöhempien tietojen mukaan Helmi Mäkeläinen on kertonut sen olevan peräisin venäläisestä kansanlaulusta. (Kirkkomusiikki 7/1996)[9] Suositusta laulusta on monia eri esityksiä sekä tallenteilla että internetissä[12].
Helmi Mäkeläinen painatti myös lauluvihon, joka sisälsi kymmenen laulua. Osa niistä on hänen suomentamiaan, mutta arvellaan, että osan sanat hän olisi kirjoittanut itse.[3]
Helmi Mäkeläisen poika Osmo Mäkeläinen suomensi äitinsä saksaksi ja ruotsiksi kirjoittaman kouluaikaisen päiväkirjan Helmin sydänystävät – Helmi Kochin päiväkirja 1893 ja toimitti sen yhdessä poikansa Juha Mäkeläisen kanssa[2][13].
Lähteet muokkaa
- ↑ Rautatiehallitus 95v. Helsinki: Rautatiehallitus.
- ↑ a b Osmo ja Juha Mäkeläinen: Helmin Sydänystävät – Helmi Kochin päiväkirja 1893. Suomentanut Osmo Mäkeläinen. Helsinki: omakustanne Juha Mäkeläinen, 1993. ISBN 952-90-5150-6.
- ↑ a b c d e f g Sorjanen, Merja: Helmi Mäkeläinen - sieviläinen virsi- ja laulurunoilija. Sieviläinen : puolueisiin sitoutumaton kotiseutulehti, 2.6.2008, s. 5. Sievi-Seura ry.
- ↑ a b Maria Kotila: Sievin vapaa-aikatoimen kirjastopalvelut Sievin kirjaston Facebook-sivu. 15. huhtikuuta 2020. Sievin vapaa-aikatoimen kirjastopalvelut. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ Kuolinilmoitus. Uusi Suomi, 26.11.1927, nro 274, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kokkolan suomalainen lukio kokkola.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Perheuutisia. Kaiku, 2.8.1929, nro 177, s. 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ Järvenpuolihautausmaa Sievin seurakunta. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ a b c Virsi 343 - Voisinpa Jeesuksestani Virsikirja.fi. 19.12.2017. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ ”Siionin laulu 298: Voisinpa Jeesuksestani” fi-FI youtube.com.
- ↑ Voisinpa Jeesuksestani Sley. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ Fono.fi - Äänitetietokanta www.fono.fi. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ Sieviläistä kirjallisuutta { www.sievi.fi. Viitattu 1.5.2021.