Heliopolis (Egypti)
Heliopolis (m.kreik. Ἡλιόπολις, Hēliopolis, myös Ἡλιούπολις, Hēliūpolis tai Hēlioupolis; lat. Solis oppidum) eli Iunu (egypt. 𓉺𓏌𓊖, Jwnw,[1] kopt. Ⲱⲛ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Heliopoliteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[2][3][4][5][6]
| Heliopolis | ||||
|---|---|---|---|---|
Ἡλιόπολις
|
||||
 Kapiteeleja Heliopoliista 18.–20. dynastian ajalta. |
||||
| Sijainti | ||||
  Heliopolis |
||||
| Koordinaatit | ||||
| Valtio | Egypti | |||
| Paikkakunta | Tell Hisn, El Matareya (al-Matarriyah), Kairo | |||
| Historia | ||||
| Tyyppi | kaupunki | |||
| Kulttuuri | antiikki | |||
| Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
|||
| Alue | Heliopolites, Delta, Egypti | |||
| Aiheesta muualla | ||||
Heliopoliin kreikankielinen nimi tarkoittaa ”Helioksen/Auringon kaupunkia”. Egyptinkielisenä nimenä esiintyy jo mainitun lisäksi myös muun muassa Iunu-mehui/Iunu-mehti (Jwnw-mḥwj/Jwnw-mḥty, ”Pohjoinen/Ala-Egyptin Heliopolis”, vastakohtanaan Theba eli ”Etelän Heliopolis”),[5][7][8] Iunu-nut-Atum (Jwnw-nwt-Jtm, ”Heliopolis Atumin [kaupunki]”),[5] Iunu-Ra (Jwnw-Rꜥw, ”Heliopolis Ran [kaupunki]”),[5][9] Per-Ra (Pr-Rꜥ, ”Ran talo”) ja Ineb-hedj-iabet (Jnb-ḥḏ-jꜣbt, ”Itäinen valkoinen muuri”).[5]
Maantiede muokkaa
Heliopolis sijaitsi Niilin itäisimmän eli Pelusiakos-suuhaaran (Pelusionin suuhaaran) itäpuolella pohjoiseen Memfiistä ja noin 8 kilometriä koilliseen nykyisestä Kairosta, lähellä kohtaa, jossa joki haarautuu suuhaaroikseen. Joen länsipuolella kaupungin kohdalla sijaitsivat Kerkasoros ja Letopolis. Kaupungin läheltä kulki itä-länsisuuntainen Faaraoiden kanava, joka yhdisti Niilin Punaiseenmereen. Heliopoliin lähellä joen ja kanavan risteyskohdassa sijaitsi nimellä Babylon tunnettu linnoitus.[2][3]
Historia muokkaa
Heliopolis oli yksi Egyptin vanhimpia kaupunkeja.[2] Vanhassa testamentissa kaupungista käytetään nimeä On (vanhassa suomennoksessa Oon).[2][10] Toinen semiittinen nimi kaupungille on Beth-Schemisch.[2]
Heliopolis tuhoutui Persian kuninkaan Kambyses II:n hyökkäyksessä vuonna 525 eaa., mutta rakennettiin uudelleen. Ainakin kreikkalais-roomalaisella kaudella kaupungin väestö oli todennäköisesti sekoitus egyptiläisiä ja arabialaisia.[2][11] Lisäksi kaupungissa asui huomattava määrä juutalaisia.[2][12] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Hēliūpolitēs (Ἡλιουπολίτης).[2]
Aleksanteri Suuri pysähtyi kaupungissa matkallaan Pelusionista Memfiiseen.[2][13] Strabon vieraili kaupungissa prefekti Aelius Galluksen aikana vuonna 24 eaa., ja tuolloin se oli jälleen paljolti raunioina.[2]
Heliopolis oli merkittävä egyptiläisen oppineisuuden keskus, ja sen oppineiden tietämys siirtyi osittain kreikkalaisille. Muun muassa Solonin, Thaleen ja Platonin sanotaan vierailleen sen kouluissa. Strabonille esiteltiin kaupungissa rakennusta, jossa viimeksi mainittu oli opiskellut. Manetho keräsi Ptolemaios II:n aikana Heliopoliin arkistoista tiedot muinaisen Egyptin kuninkaita käsitelleeseen historiateokseensa.[2]
Kaupungin pääkultti oli sen nimen mukaisesti omistettu auringolle, egyptiläisittäin Ra-jumalalle ja kreikkalaisittain Heliokselle. Siihen liittyi läheisesti myytti feenikslinnusta. Kaupungissa palvottiin myös Mnevis-härkää (Mer-wer tai Nem-wer), joka oli Apis-härän kilpaiija näissä osissa Egyptiä.[2]
Myös Libanonin Baalbek on muinaiselta nimeltään Heliopolis.[14] Sen sanotaan olleen Egyptin Heliopoliin eräänlainen pappissiirtokunta.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Ran temppeli
Heliopoliissa oli auringonjumala Ralle pyhitetty temppeli, joka hävisi uuden valtakunnan aikaan koossa ainoastaan Theban Amonin temppelille. Temppeli oli merkittävimmillään 5. dynastian aikaan 2465–2323 eaa., kun Ran kultti oli valtakunnan merkittävin.[15]
Obeliskit
Temppelin lisäksi Heliopolis tunnettiin erityisesti lukuisista obeliskeistaan. Ne olivat Ran symboleita ja samalla symboloivat faaraon valtaa ja hänen suhdettaan jumaliin.[16]
Obeliskeista vain yksi, faarao Sesostris I:n vuonna 1942 eaa. pystyttämä, on säilynyt kaupungissa. Se on vanhin edelleen alkuperäisellä paikallaan pystyssä oleva obeliski. Sen korkeus on 20,4 metriä ja paino 120 tonnia.[15][17]
Seitsemän obeliskia on viety muualle maailman suurkaupunkeihin:[16]
- Kleopatran neulat: Kaksi Thutmosis III:n pystyttämää obeliskia, joista toinen on Lontoossa ja toinen New Yorkissa. Lontoon Kleopatran neula sijaitsee Thames-joen varrella. Se siirrettiin Heliopoliista Aleksandriaan 1. vuosisadalla eaa. ja sieltä Lontooseen vuonna 1878. Toinen eli New Yorkin Kleopatran neula lahjoitettiin Yhdysvaltoihin kiitoksena avusta Suezin kanavan rakentamisessa. Se on ollut vuodesta 1881 Central Parkissa lähellä Metropolitan Museum of Artia.[15][16]
- Flaminion obeliski: Seti I:n aloittama ja Ramses II:n loppuunsaattama obeliski, joka on Roomassa Piazza del Popolo -aukiolla. Sen toi kaupunkiin keisari Augustus vuonna 10 eaa.[16]
- Macuteon obeliski: Ramses II:n Ran temppelin eteen pystyttämä obeliski, joka on Roomassa Pantheonin edessä.[16]
- Dogalin obeliski: Ramses II:n pystyttämä obeliski, joka on Roomassa lähellä Rooman päärautatieasemaa.[16]
- Montecitorion obeliski: Psametik II:n pystyttämä obeliski, joka on Roomassa Piazza di Monte Citorio (Montecitorio) -aukiolla. Sen toi kaupunkiin keisari Augustus vuonna 31 eaa.[16]
- Bobolin obeliski: Obeliski, joka on Firenzessä Palazzo Pittin museon takana. Se oli alun perin Roomassa. Se siirrettiin Firenzeen vuonna 1790.[16]
Muut rakennukset ja löydökset
Kaupungin paikalta on löydetty myös muiden rakennusten sekä muun muassa sfinksien jäänteitä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Schweitzer, Simon D.: Jwn.w Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Heliopolis Aegypti”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Heliopolis Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Heliopolis (Egypt) 62 al-Matarriyah - Ηλιούπολις ToposText. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b c d e Heliopolis (Tell Hisn) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.54; Herodotos: Historiateos 2.3, 2.7, 2.59; Strabon: Geografika 17.805; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.84, 5.57; Arrianos: Exp. Alex. 3.1; Aelianus: De natura animalium 6.58, 12.7; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 26, Isiksestä ja Osiriksesta 33; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 18.8.6; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.3, Apionia vastaan (Contra Apionem) 1.26; Cicero: Jumalten luonteesta (Nat. Deor.) 3.21; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9.11; Tacitus: Rooman synty (Annales) 6.28; Pomponius Mela: De situ orbis 3.8.
- ↑ Schweitzer, Simon D.: Jwn.w-mḥ.wj Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Thebes: background information 2002. University College London. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Schweitzer, Simon D.: Jwn.w-Rꜥw Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ 1. Moos. 41:45, Hes. 30:17
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 6.34.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.3.
- ↑ Arrianos: Anabasis 3.1; Macrobius: Saturnalia 1.23.
- ↑ Smith, William: ”Heliopolis Syriae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Heliopolis Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b c d e f g h The Obelisks of Heliopolis Archaeology. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ A World of Obelisks: Cairo Mysteries of the Nile. Viitattu 19.10.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heliopolis Wikimedia Commonsissa
