Hatikva (hepr. ‏הַתִּקְוָה‎, haTīqvā) on Israelin kansallislaulu.[1][2][3]

הַתִּקְוָה
Hatikva
Valtio  Israel
Säveltäjä Samuel Cohen
Sanoittaja Naftali Herz Imber
Suomenkielinen nimi "Toivo"


Kansallislaulu laulettuna

Hatikvan sanoitus perustuu galitsianjuutalaisen runoilijan Naftali Herz Imberin 9-säkeistöiseen runoon Tikvateynu ("Meidän toivomme").[2] Imber kirjoitti runon ensimmäisen version Zolotšivissä vuonna 1878, ja runo julkaistiin hänen esikoiskirjassaan Barkai vuonna 1886[1]. Runossa kirjoittaja kuvaa Petah Tikvan perustamista koskevia ajatuksiaan ja tunteitaan. Petah Tikva oli ensimmäisiä juutalaisia siirtokuntia turkkilaisten vallassa olleessa Palestiinassa.lähde?

Hovevei Zion -liike ja myöhemmin siionistit ottivat runon tekstin käyttöön ensimmäisessä siionistikongressissa vuonna 1897. Myöhemmin Rishon LeZionin kaupungin uudisasukkaat päivittivät tekstiä, jonka jälkeen teksti on käynyt läpi myös muita muutoksia. Nykyinen teksti perustuu alkuperäisen runon ensimmäiseen säkeistöön. Hallitseva teema jäljellä olevassa sanoituksessa on juutalaisten kaksi tuhatta vuotta vanha toivo itsenäisestä ja vapaasta kansasta Israelin maassa.lähde?

Shmuel (Samuel) Cohen sovitti runon sanat sävelmään vuonna 1888.[2][3] Sävel perustuu todennäköisesti romanialaiseen kansanlauluun Carul cu boi ("Härän vetämät vaunut")[3], jonka Cohen kuuli lapsena Romaniassa.[2]

Virallinen kansallislaulu muokkaa

Kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948, Hatikvasta tuli maan epävirallinen kansallislaulu. Laulusta tuli maan virallinen kansallislaulu vasta marraskuussa 2004, kun Israelin parlamentti knesset hyväksyi sen aseman muuttamalla niin kutsuttua Lippu ja vaakuna -lakia.[4]

Juutalaiset kaikkialla maailmassa käyttävät Hatikvaa omana laulunaan. Sen vuoksi Hatikva on maailman ainoa kansallislaulu, jota lauletaan useammin sen valtion ulkopuolella, jonka kansallislaulu se on, kuin kyseisen valtion sisällä.lähde?

Sanat muokkaa

כֹּל עוֹד בַּלֵּבָב פְּנִימָה
נֶפֶשׁ יְהוּדִי הוֹמִיָּה,
וּלְפַאֲתֵי מִזְרָח קָדִימָה,
עַיִן לְצִיּוֹן צוֹפִיָּה;

עוֹד לֹא אָבְדָה תִּקְוָתֵנוּ,
הַתִּקְוָה בַּת שְׁנוֹת אַלְפַּיִם,
לִהְיוֹת עַם חָפְשִׁי בְּאַרְצֵנוּ,
אֶרֶץ צִיּוֹן וִירוּשָׁלַיִם.

Kol od balevav penima
Nefeš jehudi homija
Ulfa’ate mizraḥ kadima
Ajin leTzijon tzofija
Od lo avda tikvatenu
Hatikva bat šnot alpajim
Lihjot am ḥofši be’artsenu
Erets Tsijon virušalajim

Kun Israelin lapset yössä kyynelten
aamua kohden silmät nostavat,
ja polttavina kaipuu rinnan tuskaisen,
Siionin vuoren nähdä soisivat,
ah, taas tulta syttyy sydämiin.
Kun tää toivo mielen kirkastaa,
Daavidin pyhään kotikaupunkiin
viel että riemuin saamme vaeltaa.
(suom. Yrjö A. Nummi)

Sanatarkempi suomennos voisi kuulua vaikkapa:
Niin kauan kuin sydämessä
juutalainen sielu vielä kaipaa,
ja kohti Idän äärtä,
silmä vielä katsoo Siionia,
meidän toivomme ei ole vielä menetetty,
kahden tuhannen vuoden toivo
olla vapaa kansakunta omassa maassa,
Siionin maassa ja Jerusalemissa.

Lähteet muokkaa

  1. a b Israel: Israel National Anthem Hatikvah Anthems. National Anthems of the World Organisation (NAW). Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  2. a b c d Israel National Anthems.info. Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  3. a b c Israel The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  4. Ben Zion, Ilan: How an unwieldy romantic poem and a Romanian folk song combined to produce ‘Hatikva’ News. 16.4.2013. The Times of Israel. Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa