Hashim Thaçi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. |
Hashim Thaçi (s. 24. huhtikuuta 1968, Srbica, Kosovo, Serbia, Jugoslavia) on Kosovon entinen presidentti.[1] Hän oli virassa vuosina 2016–2020. Thaçi on aiemmin toiminut Kosovon pääministerinä, ulkoministerinä, Kosovon demokraattisen puolueen (PDK) puheenjohtajana ja Kosovon vapautusarmeija UÇK:n poliittisena johtajana.
| Hashim Thaçi | |
|---|---|
 |
|
| Kosovon 5. presidentti | |
| Pääministeri | Isa Mustafa |
| Edeltäjä | Atifete Jahjaga |
| Seuraaja | Vjosa Osmani |
| Kosovon 7. pääministeri | |
| Edeltäjä | Agim Çeku |
| Seuraaja | Isa Mustafa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. huhtikuuta 1968 Skënderaj, Jugoslavia |
| Puoliso | Lumnije Thaçi |
| Tiedot | |
| Puolue |
Kosovon demokraattinen puolue (1999–2016) sitoutumaton (2016–) |
| Uskonto | islam |
.svg) Nimikirjoitus |
|
Tausta ja koulutus muokkaa
Hashim Thaçi syntyi Broćnan kylässä (alb. Buroja), Srbicassa (Skenderaj) Jugoslavian sosialistiseen liittotasavaltaan kuuluneessa Serbiassa.[2][3] Srbica sijaitsee Drenican (Drenicë) laaksossa, joka on historiallisesti ollut albaanivastarinnan keskus.[4] Myöhemmin Drenicasta kehittyi Kosovon vapautusarmeijan kehto 1990-luvulla.[4]
Thaçi opiskeli filosofiaa ja historiaa Pristinan yliopistossa.[4] Asuttuaan vuonna 1993 Sveitsissä hän liittyi poliittiseen albaanipakolaisten ryhmään. Hän ilmoittautui jatko-opiskelijaksi Zürichin yliopistoon historian ja kansainvälisten suhteiden laitokselle, mutta jätti myöhemmin opinnot kesken.[5][6]
Rikokset ja rikosepäilyt muokkaa
Länsimaatselvennä pitävät Kosovon vapautusarmeijaa albaanien terroristijärjestönä ja Thaçin tekemät useat serbipoliisien ja – siviilien murhat vuosina 1992–1996 tekivät hänestä etsintäkuulutetun rikollisen. 11. heinäkuuta 1997 Pristinan tuomioistuin tuomitsi Thaçin 10 vuodeksi vankeuteen terrorismista. Myös Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin tutkii Hashim Thaçin toimia UÇK:n sotilaallisena johtajana ja valmistelee syytteitä kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Saksan tiedustelupalvelu Bundesnachrichtendienstin ja Bundeswehrin raportin mukaan pääministeri Thaçi, entinen pääministeri Ramush Haradinaj ja parlamenttiryhmän puheenjohtaja Xhavit Haliti ovat sotkeutuneet syvälle paikalliseen rikollisuuteen. 1990-luvun lopulla Thaçi johti koko Kosovon alueella toimivaa rikollisverkostoa, lisäksi hänellä on yhteyksiä Tšekin ja Albanian mafioihin ja hän on asioinut palkkamurhaaja 'Afrimin' kanssa, joka on murhannut ainakin 11 ihmistä.[7]
Joulukuussa 2010 Euroopan neuvoston raportti syytti Thaçia sekaantumisesta mafiatyylisen rikollisverkostoon, joka harjoitti aseiden, huumeiden ja elinten salakuljetusta Itä-Euroopassa. Raportin mukaan Thaçin lähipiiri kuljetti vankeja sodan jälkeen rajan yli Albaniaan, jossa serbivangit murhattiin ja heidän munuaisensa myytiin elinsiirtomarkkinoille. Raportin laati Dick Martyn johtama työryhmä kaksivuotisen tutkimuksen jälkeen.[8] Thaçin hallitus on leimannut raportin Venäjän ja Serbian mustamaalaukseksi.[9]
Myös Guardian-sanomalehden haltuunsa saamien Naton salaisten raporttien mukaan Thaçi oli yksi maansa järjestäytyneen rikollisuuden korkeimmista päälliköistä.[9]
Poliittinen ura muokkaa
Pristinan yliopistossa filosofiaa ja historiaa opiskellut Thaçi nousi UÇK:n johtoon maaliskuussa 1999. 17. marraskuuta 2007 pidetyissä parlamenttivaaleissa Thaçin johtama PDK sai 34 prosenttia äänistä ja julistautui vaalien voittajaksi.
Toukokuussa 2016 Thaçi osallistui Kosovon ensimmäiseen pride-kulkueeseen Pristinassa yhdessä brittiläisten ja amerikkalaisten diplomaattien kanssa.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ Entinen sissipäällikkö Hashim Thaçi valittiin Kosovon presidentiksi Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ CRIMINAL CHARGES FILED AGAINST TACI {sic}, SEJDIU, KRASNICI mfa.gov.rs.
- ↑ Dosije Hašima Tačija December 23, 2010. Pecat.
- ↑ a b c Encyclopædia Britannica, 2009, s. 107
- ↑ A e ka kryer fakultetin në Zvicër Hashim Thaçi? zeri.info.
- ↑ Thaçi nuk është themeluesi i UÇK dhe nuk ka diplomë nga Universiteti i Zyrihut gazetadita.al. Arkistoitu 2.10.2020. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ German spy affair might have been revenge, Welt, 30.11.2008
- ↑ http://www.guardian.co.uk/world/2010/dec/14/kosovo-prime-minister-llike-mafia-boss
- ↑ a b http://www.guardian.co.uk/world/2011/jan/24/hashim-thaci-kosovo-organised-crime
- ↑ Thaci takes part in first gay parade in Pristina B92.net. 17.5.2016. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Profiili Helsingin Sanomissa