Hasanin taistelut

Hasanin taistelut (eli Changkufengin taistelu, kiinaksi 張鼓峰事件) käytiin 29. heinäkuuta – 11. elokuuta 1938, kun Japani hyökkäsi Neuvostoliittoon, joka torjui hyökkäyksen Hasanjärven tienoilla. 20 000 japanilaisen hyökkäystä johti Kotoku Sato ja 22 950 neuvostoliittolaisen sotilaan puolustusta Vasili Blücher ja Nikolai Berzarin. Neuvostoliiton tappiot olivat 717 kuollutta ja Japanin 526 kuollutta. Neuvostoliittolaisten haavoittuneiden määrä oli paljon suurempi kuin japanilaisten haavoittuneiden.

Hasanin taistelut
Osa Neuvostoliiton ja Japanin rajasotia
Puna-armeijan sotilaita Hasanin taisteluissa
Päivämäärä: 29. heinäkuuta – 11. elokuuta 1938 Paikka: Hasanjärvi, Neuvostoliitto Lopputulos: Aselepo
Osapuolet
Japani	Neuvostoliitto
Komentajat
Kotoku Sato	Vasili Blücher Nikolai Berzarin
Vahvuudet
20 000	22 950
Tappiot
526 kaatunutta 913 haavoittunutta	717 kaatunutta 3 279 haavoittunutta

Tausta

Hyökkäyksensä selittelyissä Japani esitti tulkinneensa Venäjän keisarikunnan ja Qing-dynastian aikoinaan vetäneen rajan siten, että kyseinen alue kuuluisi Japanin Mantšurian nukkehallituksen alueeseen. Alueesta oli ollut 1900-luvun alusta asti kiistaa Venäjän ja Kiinan välillä ja Japanin imperialististen tavoitteiden takia alueella sodittiin useita kertoja. Japanin pyrkimys oli katkaista Kiinan ja Venäjän välinen rautatieliikenne.

Japanin hyökkäyksen eräs perustelu oli Natsi-Saksan ja Japanin välisen yhteistyön aloitus. Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop kutsui 1.1.1938 luokseen Japanin Berliinin suurlähettilään Hiroshi Oshiman keskustelemaan mahdollisesta Saksan ja Japanin liittolaisuudesta. Saksalla oli suunnitelmissa Itävallan miehitys (Anschluss) ja Tšekkoslovakian sudeettialueiden miehitys. Se halusi sitoa Neuvostoliittoa Kaukoidästä nousevan uhkakuvaan, jottei Neuvostoliitto kykenisi olemaan vastavoima Natsi-Saksalle Keski-Euroopassa. von Ribbentrop korosti, että Neuvostoliiton armeijassa oli toimeenpantu puhdistuksia sotilasjohdon piirissä marraskuussa 1937, minkä vuoksi se ei olisi kaikkein iskukykyisin.

Japani lisäsi painetta Neuvostoliittoa kohtaan lähettämällä 15. heinäkuuta 1938 Japanin Moskovan suurlähettilään Shigemitsu Mamorun Neuvostoliiton ulkoasiankansankomissaari Maksim Litvinovin luokse vaatimaan neuvostoliittolaisten rajavartijoiden vetäytymistä Mantšurian raja-alueelta Bezymiannista (сопка Безымянная) ja Zaozernajasat (сопка Заозёрная), jotka olivat Hasanjärven läheiset mäet. Japanin mukaan tämä alue kuului Japanin miehittämään Koreaan. Neuvostoliitto torjui vaateen.

Taistelut

Hasanin taistelun muistomerkki

29. heinäkuuta Japani hyökkäsi Japanin keisarillisen armeijan 19. divisioonan ja korealaisten voimin. Neuvostojoukot torjuivat hyökkäyksen, mutta joutuivat vetäytymään 31. heinäkuuta Japanin alkaessa uuden offensiivin. Molemmat puolet käyttivät kevyitä panssarivaunuja ja ainakin Japani käytti panssarijunia joukkojen siirtoihin rintamalle. Neuvostoliiton kaukoidän puolustuksen johtaja Vasili Blücher kutsui vahvistuksia, jotka löivät japanilaiset 2.–9. elokuuta ja Japani vetäytyivät Neuvostoliiton alueelta. 10. elokuuta Japanin pääministeri pyysi Yhdysvaltoja välittämään rauhaa. Taistelut loppuivat 11. elokuuta.

Jatko

Japani yritti tämän jälkeen vielä kerran hyökkäystä Neuvostoliittoon, vuonna 1939 neuvostojoukot löivät hyökkäävät japanilaiset Halhin-Golin taistelussa.

22. lokakuuta 1938 Blücher pidätettiin osittain Hasanin taistelujen liian suurten neuvostotappioiden vuoksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hasanin taistelut Wikimedia Commonsissa

• Soviet viewpoint map of Russian-Japanese Changkufeng/Lake Khasan Incident
• Topographic map of the Lake Khasan area
• Coox, Alvin D. The Anatomy of a Small War: The Soviet-Japanese Struggle for Changkufeng/Khasan, 1938. Westport, Conn.: Greenwood Press, 1977 ISBN 0-8371-9479-2