Harvialan metsärata
Harvialan metsärata oli Vanajan kunnan (nykyisen Janakkalan) alueella VR:n Harvialan asemalta itään Sääjärvelle, Kesijärvelle ja Leppälammelle johtanut kapearaiteinen metsärautatie. Radan raideleveys oli 750 mm, varsinaisen pääradan pituus 16 kilometriä ja radan kokonaispituus sivuraiteet huomioon ottaen noin 30 kilometriä. W.Rosenlew & Co:n omistama rata oli käytössä vuosina 1917–1955.
Radan rakentaminen ja liikenne muokkaa
Varsinaista Harvialan metsärautatietä edelsi Brusiinin suvun omistaman Harviala Oy:n rakennuttama, 1899 valmistunut hevosrautatie, jonka pituus oli 55 kilometriä. Ostettuaan Harviala Oy:n W.Rosenlew & Co rakennutti vanhan hevosradan tilalle vuoteen 1917 mennessä uuden radan, joka soveltui veturivetoiseen liikennöintiin. Harvialan metsärataa käytettiin etupäässä puutavaran kuljettamiseen Harvialan laajoista metsistä VR:n radan varteen. Radan liikenne päättyi vuonna 1955, jolloin rata purettiin. Harvialan radalla kuljetettiin puuta enimmillään lähes 100 000 m3 vuodessa mutta 1950-luvulla enää noin 10 000 m3. Puu siirrettiin aluksi Harvialanjokeen edelleen uitettavaksi Poriin mutta myöhemmin puuta alettiin kuljettaa Harvialasta eteenpäin rautateitse. [1]
Niin ikään Rosenlewin omistaman Vanajanlinnan rakennustarvikekuljetuksia varten rakennettiin vuonna 1919 Harvialan asemalta linnan rakennustyömaalle 5 kilometriä pitkä haararata, joka kuitenkin purettiin heti kartanolinnan rakennustöiden valmistuttua 1924.
1920-luvun lopulta saakka järjestettiin Vanajan seurakunnan ja Rosenlewin yhteistyönä ns. pikkujunaretkiä. Tarkoitusta varten Rosenlew varusti avotavaravaunut penkeillä, ja heinäkuun kolmantena sunnuntaina vietiin junallinen väkeä Sääjärven maastoon jumalanpalvelukseen. Perillä nautittiin myös puheista, laulusta ja tarjoilusta. Viimeinen tällainen retki järjestettiin radan purkamisvuonna 1955.
Liikkuva kalusto muokkaa
Harvialan metsärautatien kalustona oli kaksi höyryveturia, 20 avovaunua, yksi matkustajavaunu sekä aurausvaunu.
Ensimmäinen veturi radalle tilattiin Tampellalta, ja se valmistui vuonna 1914 numerolla 234. Veturi oli Tampellan tyyppiä Mf (myöhempi tyyppimerkintä Bb16), pyöräjärjestys 0-4-2T (B1'n2t).
Toinen, hieman suurempi veturi Harvialaan hankittiin vuonna 1917 vähän käytettynä Lohjan sähkörautatieltä. Tampellan vuonna 1916 numerolla 256 rakentama, Oa (Db25) -tyyppinen veturi, pyöräjärjestys 0-6-2T (C1'n2t), oli osoittautunut Lohjan radalle liian raskaaksi.[2]
Metsäradan liikenteen loputtua veturi numero 1 romutettiin.
Kakkonen puolestaan päätyi Tampereen Sorsapuistoon, missä se seisoi lasten leikkikaluna, kunnes se vuonna 1988 lahjoitettiin Jokioisten museorautatielle ja siirrettiin Minkiölle; veturin Minkiölle saavuttua todettiin että siitä oli poistettu kaikki varustimet, ovet riisuttu ja halkotila osin poistettu muistomerkiksi muutettaessa, mutta se on periaatteessa kunnostettavissa ajokuntoon, koska veturiin on olemassa kunnostuskelpoinen varakattila.[3]
Hytti ja halkobunkkeri sekä vesitankit tosin joudutaan uusimaan kokonaan. Kesäksi 2009 veturia kunnostettiin ulkoisesti, koska se lainattiin kesäkaudeksi näyttelytapahtumaan: hytti uusittiin osittain sekä poistetut ovet ja höyrykuvun pellitys asennettiin takaisin paikoilleen.[4]
Harvialan radan ainoa matkustajavaunu oli ajoittain C.W.Rosenlewin ja tämän vieraiden käytössä näiden metsästysretkillä. Myös Suomen marsalkka Mannerheim matkusti joskus hirvijahtiin vaunun kyydissä, minkä vuoksi tätä nykyään niin ikään Jokioisten museorautatiellä olevaa vaunua kutsutaan "Marskin vaunuksi".[5]
Ratalinjan nykytila muokkaa
Nykyisin Harvialan metsäradan pohja on lähes koko matkaltaan autotienä noudattaen tielinjaa Haitintie - Isoleikkoo - Kesijärvi - Haapalanmäki. Aivan Isoleikkoon alussa sijaitsee pieni silta, jonka maatuet ovat peräisin alkuperäisestä rautatiesillasta. Harvialassa sijainnut radan punatiilinen veturitalli purettiin 1980-luvulla maantien rakentamisen takia.[6]
Lähteet muokkaa
- Jokioisten Museorautatien toimintakertomus, Resiina 2/89
Viitteet muokkaa
- ↑ UPM/Metsä 3/2008: Metsäradat s. 40-43 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KAPEAT KISKOT, s. 35
- ↑ Jokioisten Museorautatie, toimintakertomus 1988
- ↑ Jokioisten Museorautatien toimintakertomus 2009
- ↑ Jokoisten Museorautatie, toimintakertomus 1989
- ↑ http://groups.google.fi/group/sfnet.harrastus.rautatiet/browse_thread/thread/236a9a348b2e5a72/12ff416e494f9cf2?lnk=st&q=harvialan+mets%C3%A4rautatien&rnum=1# (Arkistoitu – Internet Archive)
