Wikipedia

Harold Bloom

yhdysvaltalainen kirjallisuustieteilijä

Harold Bloom (11. heinäkuuta 1930 – 14. lokakuuta 2019[1]) oli yhdysvaltalainen professori, kirjallisuusarvostelija ja kulttuurikriitikko.

Harold Bloom

Ura muokkaa

Ensimmäisissä kirjoissaan (Shelley's Mythmaking, 1959, The Visionary Company, 1961, ja Blake's Apocalypse, 1963) Bloom puolusti 1800-luvun romanttisia runoja, jotka eivät vielä olleet kokeneet maineenpalautusta. Bloomin läpimurtoteos oli The Anxiety of Influence (1973). Siinä ja sitä seuraavissa kirjoissa hän esitti runoilijoiden välisiä vaikutussuhteita koskevan teoriansa ensimmäisen version. Alun perin hän rajasi sen valistuksen ajan jälkeiseen länsimaiseen runouteen mutta laajensi myöhemmin sen koskemaan kaikkea kirjallisuutta. Seuraavassa vaiheessaan Bloom kirjoitti uskontoaiheiset kirjat Ruin the Sacred Truths (1989), The Book of J (1990) ja The American Religion (1993).

Vuonna 1994 Bloom julkaisi erään tunnetuimmista teoksistaan The Western Canon.[2] Siinä ja sen jälkeen Bloom on ollut ankara sosiopoliittisten ideologioiden valtaamien kirjallisuuskritiikkisuuntausten kriitikko. Länsimaisen kanonisen kirjallisuuden puolustamisen lisäksi Bloom kirjoitti myöhempinä vuosinaan William Shakespearesta kirjat Shakespeare: The Invention of the Human (1998) ja Hamlet: Poem Unlimited (2003). Bloomin mukaan Shakespeare oli paitsi suurin koskaan elänyt kirjailija, myös keksinyt käsityksemme inhimillisestä persoonallisuudesta.

Bloom tähtää kirjansa Lukemisen ylistys (How to Read and Who) tavalliselle lukijalle, joka ei aio kirjailijaksi. Sen julkaistessaan hän ei enää ollut nuori, ja kriitikko Jan Blomstedtin mukaan painostukset ovat muuttuneet, joskin vanhat painotukset ovat yhä taustalla. Kapina saa jäädä, tärkeintä on lukunautinto. Bloom antaa teoksessa neuvoja muun muassa siihen, kuinka William Shakespearea ja tämän Hamletia tulee lukea. Marcel Proustista Bloomilla on omaperäisiä näkemyksiä: Proust oli shakespearelainen. Blomstedt varoittaa kirjan lukijaa: "Bloomissa on paitsi vahvaa subjektiivisuutta myös vankkaa dogmaattisuutta," eikä lukijan pidä siten odottaa saavansa "objektiivista tietoa kirjallisuuden huipuista".[2]

Bloom hoiti Sterling-professuuria Yalen yliopistossa sekä englantilaisen ja amerikkalaisen kirjallisuuden Berg-professuuria New Yorkin yliopistossa.

Elämänvaiheet muokkaa

Harold Bloomin vanhemmat olivat William ja Paula Bloom, Hän syntyi New Yorkissa ja asui Etelä-Bronxissa.[3] Hänet kasvatettiin ortodoksijuutalaiseksi, joskin hän luopui siitä aikuisena, ja hänen äidinkielensä oli jiddiš. Hän oppi kotonaan myös kirjallista hepreaa.[4] Kuuden vanhana hän opetteli itse lukemaan englannin kieltä.[5] Haroldilla oli kolme vanhempaa siskoa ja yksi vanhempi veli. Hän kuoli sisarussarjasta viimeisenä.[4]

Poikana Bloom luki Hart Cranen Collected Poems -laitosta, joka sytytti hänen elinikäisen kiinnostuksensa runouteen.[6] Bloom suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Cornellin yliopistossa vuonna 1951 ja filosofian tohtorin tutkinnon Yalen yliopistossa vuonna 1955.lähde?

Teoksia muokkaa

  • The Western canon: The books and the school of the ages. New York: Harcourt Brace, 1994. ISBN 0-15-195747-9. (englanniksi)
  • Lukemisen ylistys. (How to read and why, 2001.). Suomentanut Kalevi Nyytäjä. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-16252-7.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Harold Bloom, Critic Who Championed Western Canon, Dies at 89 (englanniksi)
  2. ↑ a b Jan Blomstedt, Vanhan professorin kootut viisaudet, kirja-arvostelu, Helsingin Sanomat 5.5.2001.
  3. ↑ Collins, Glenn. "New Bronx Library Meets Old Need", The New York Times, January 16, 2006. Luettu February 23, 2010. 
  4. ↑ a b "Harold Bloom: The Shadow of a Great Rock", Bookworm, KCRW. 
  5. ↑ Collins, Glenn. "New Bronx Library Meets Old Need", The New York Times, January 16, 2006. 
  6. ↑ Bloom, Harold (2004). The Best Poems of the English Language: From Chaucer Through Robert Frost. HarperCollins, 1942. 

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harold_Bloom&oldid=22316452”