Harmaapallokala

kalalaji

Harmaapallokala (Arothron hispidus) on pallokalalaji, jonka luontaiseen elinympäristöön kuuluvat trooppiset merialueet Kaakkois-Atlantilla ja Kaakkois-Aasian merialueilla. Harmaapallokalaa pidetään joskus meri- ja murtovesiakvaarioissa.[2]

Harmaapallokala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Jäykkäleukakalat Tetraodontiformes
Heimo: Pallokalat Tetraodontidae
Suku: Arothron
Laji: hispidus
Kaksiosainen nimi

Arothron hispidus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Harmaapallokala Wikispeciesissä
  Harmaapallokala Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

 

Harmaapallokala voi kasvaa luonnossa jopa 50 cm pitkäksi. Akvaariossa se jää yleensä alle 20-senttiseksi.[3] Sen vartalonmuoto on pallokaloille tyypillisen laatikkomainen. Vartalossa on tumman ruskeanharmaalla pohjalla sinertävänvalkeita pieniä pilkkuja. Vatsapuolella pilkut yhdistyvät sinisävyisemmiksi juoviksi. Evät ovat pistaasinvihreät. Harmaapallokalan, kuten muidenkin pallokalojen, hampaat ovat kasvaneet yhteen talttamaisiksi levyiksi. Suu on nokkamainen, kova, ja kala pystyy sillä murtamaan palasia korallista tai kovakuorisista meritähdistä.

Alkuperä muokkaa

Harmaapallokala on peräisin Kaakkois-Atlantilta ja Indopasifiselta merialueelta. Nuoria yksilöitä tavataan jokisuiden murtovedessä. Harmaapallokala elää tyypillisesti 3–30 metrin syvyydessä.[4]

Käyttäytyminen muokkaa

Harmaapallokala on reviirikala, ja koiraat puolustavat aggressiivisesti reviiriään muita koiraita vastaan. Ne eivät välitä muista kaloista. Akvaariossa niitä ei voi pitää yhdessä selkärangattomien kanssa, koska pallokalat syövät tai näykkivät lähes kaikkia selkärangattomia.

Vesiolot ja ravinto muokkaa

Harmaapallokala syö luonnossa enimmäkseen levää, mutta myös pieniä selkärangattomia kuten koralleja, pesusieniä, meritähtiä, nilviäisiä, ja merivuokkoja.[5] Nuoret harmaapallokalat elävät murtovedessä ja voivat pärjätä lähes jokivettä vastaavissa oloissa, mutta aikuiset yksilöt tarvitsevat merivettä. Kaloja pitää myös suojella nopeilta suolapitoisuuden muutoksilta.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Hardy, G., Jing, L., Leis, J.L., Liu, M., Matsuura, K. & Shao, K.: Arothron hispidus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.1.2015. (englanniksi)
  2. Meriakvaarion perustamismanuaali (myös suomenkielisen nimen lähde)
  3. a b Marine puffers Neale Monks. Arkistoitu 22.3.2008. Viitattu 20.5.2008.
  4. Arothron hispidus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  5. Australian museums online